© Suomen ympäristökeskus SYKE
Muovin vaikutuksia maaympäristössä eläviin eliöihin on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin vesieliöihin, vaikka kuormituksen maaperään arvioidaan olevan vesiympäristöä suurempaa.
Muovi muuttaa maaperän ominaisuuksia
Maaperässä muovikalvon kappaleiden on todettu muuttavan maaperän ominaisuuksia, mikä puolestaan voi vaikuttaa maaperän mikrobiyhteisön koostumukseen ja toimintaan. Muovikalvot voivat lisätä veden haihtumista ja aiheuttaa maan pinnan kuivumisen vuoksi halkeamia maaperään, vähentää veden imeytymistä maahan ja muuttaa suotoveden virtaussuuntia.
Lisäksi muovikalvojäämien on todettu vähentävän typen ja fosforin saatavuutta. Nämä muutokset ovat etenkin kasvien kannalta haitallisia. Maaperän sisältämien makromuovikappaleiden onkin todettu hidastavan kasvien kasvua ja estävän niiden lisääntymistä.
Biohajoavien kalvojen kautta maaperään päätyy hiiltä sellaisessa muodossa, että se saattaa kiihdyttää mikrobitoimintaa ja toisaalta lisätä myös maaperän sienilajistoa. Tämä mikrobistoa stimuloiva vaikutus voi puolestaan lopulta vaikuttaa myös maaperän orgaanisen materiaalin määrään.
Muovinkappaleiden mukana maaperään voi päätyä myös mikro-organismeja ja muovien lisäaineita. Makromuovien haittavaikutukset kasveille voikin olla seurausta muovien sisältämien haitallisten aineiden liukenemisesta maaveteen, josta ne päätyvät edelleen kasveihin.
Tämän on todettu vaikuttavan kasvien kasvuun, siementen itämiseen ja kehittymiseen sekä edelleen kasvipopulaatioihin. Maaperään päätyneet muovit voivat muuttaa myös maaveden pH:ta, suolapitoisuutta ja liuenneen kiintoaineksen pitoisuutta.
© AdobeStock
Eläimet saattavat syödä muoviroskia myös maaympäristössä
Tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että muovien vaikutukset maaympäristössä ovat hyvin samansuuntaisia kuin vesiympäristössäkin. Eläimet voivat syödä erehdyksessä suurikoisia muoveja myös maaympäristössä etenkin silloin, kun ravinnosta on puutetta. Esimerkiksi kertakäyttöiset ateriapakkaukset haisevat usein ruualle ja näin ollen houkuttelevat eläimet tutkimaan niitä lähemmin. Linnut, erityisesti merilinnut syövät erehdyksessä makrokokoisia muoveja.
Etenkin laiduntavien eläinten erehdyksessä syömistä muovikappaleista ja vierasesineistä on joitakin tutkimuksia lähinnä kuivemmilta alueilta kuten Afrikasta sekä Lähi-Idästä, jossa ravinnosta on toisinaan puutetta. Esimerkiksi karjan, vuohien, lampaiden ja kameleiden vatsoista on löydetty muovipusseja ja muuta muoviroskaa.
Maaympäristössä eliöt tarketuvat muoviroskiin
Erityisesti lintujen on havaittu takertuvan esimerkiksi hylättyihin kalastusvälineisiin kuten katiskoihin, verkkoihin, siimoihin ja koukkuihin, kertakäyttöpakkausten kuten tölkkien muovisiin sixpack-renkaisiin, kasvomaskeihin, muovipusseihin sekä pullonkorkkeihin ja niiden kaatorenkaisiin.
Vastaavia takertumisia ja muovien aiheuttamia fyysisiä vammoja on havaittu lintujen lisäksi myös muilla selkärankaisilla eläimillä.
Suomessa maalla elävistä nisäkkäistä etenkin siilien on havaittu kärsivän muovien vaikutuksista. Siilit takertuvat niin ikään kalastusvälineisiin kuten siimoihin, mutta myös esimerkiksi puutarhoissa käytettyihin verkkoihin, sulkapallo- ja jalkapalloverkkoihin, ympäristöön päätyneisiin hiuslenkkeihin, kertakäyttömukien kansiin ja sixpack-pakkausten renkaisiin. Muovit aiheuttavat ongelmia myös muille luonnonvaraisille eläimille.
© Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys