© Suomen ympäristökeskus SYKE
Suurikokoisia muoveja - kooltaan suurempia kuin 2,5 cm - eli makromuoveja päätyy ympäristöön useista eri lähteistä. Ympäristöön päädyttyään muovit voivat aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia. Esimerkiksi vesiympäristössä muovi voi aiheuttaa niin ekologisia, taloudellisia kuin sosiaalisiakin haittoja. Suurikokoisten muovien tunnetuimmat ekologiset vaikutukset ovat eliöiden takertuminen muoveihin tai muovikappaleiden syöminen erehdyksessä.
Muoviroskan aiheuttamilla ekologisilla haitoilla tarkoitetaan eliöitä tappavia tai niiden elinkykyä heikentäviä vaikutuksia. Tällaisia voivat olla eliöiden takertuminen roskiin, roskien aiheuttamat liikuntavaikeudet, fyysiset vammat tai epämuodostumat, roskien syöminen, muovin sisältämien ja kuljettamien kemikaalien mahdollinen kertyminen, vieraslajien ja patogeenien leviäminen tai pohjan eliöyhteisöjen rakennemuutokset.
Vesiympäristössä etenkin haamuverkkojen ja muiden hallitsemattomien pyydysten on todettu olevan erityisen haitallisia erilaisille eliöryhmille. Eliöryhmistä etenkin lintujen on havaittu kärsivän makromuovien vaikutuksista.
Kuva: Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys
Muovin vaikutuksia maaperään ja maaympäristössä eläviin eliöihin on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin vesieliöihin kohdistuvia vaikutuksia, vaikka kuormituksen maaperään on arvioitu olevan vesiympäristöä suurempaa.
Viitteitä näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vaikutukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin vesiympäristössä. Kuten vesiympäristössä, maaympäristössäkin muovit voivat muuttaa elinympäristöjä ja eläimet voivat takertua suurikokoisiin muoveihin tai syödä niitä erehdyksessä.
Esimerkiksi kertakäyttöiset ateriapakkaukset haisevat usein ruualle ja näin ollen houkuttelevat eläimet tutkimaan niitä lähemmin. Lintujen on havaittu käyttävän muoveja myös pesänrakennusmateriaaleina.
© Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys
Muovit voivat aiheuttaa myös erilaisia muutoksia elinympäristöön. Muovit voivat tukahduttaa pohjan yhteisöjä. Pehmeille pohjille päätyneet kovat muovikappaleet voivat puolestaan luoda uusia elinympäristöjä. Näiden osalta tietoa on kuitenkin vielä varsin rajallisesti. Muovit voivat myös muuttaa maaperän vesitaloutta ja mikrobiyhteisöjen rakennetta. Muovien roolia erilaisten taudinaiheuttajien kuljettajina ja esimerkiksi antimikrobiresistenssin muodostumisessa ei vielä ymmärretä riittävästi.