© Suomen ympäristökeskus SYKE
Liikenteen aiheuttamista mikromuovipäästöistä ja niiden merkittävyydestä on puhuttu viime vuosina paljon. Autonrenkaista ajon aikana irtoava rengaspöly sekä tien pinnasta kuluvat maalit ovat merkittäviä mikromuovien päästölähteitä niin maaperään kuin vesistöihinkin.
On arvioitu, että jopa valtaosa liikenteestä vapautuvista rengashiukkasista päätyisi nimenomaan maaperään. Massapitoisuudet maaperässä kuitenkin laskevat nopeasti tienreunasta poispäin mentäessä. Toisaalta pienet hiukkaset kulkeutuvat suuria hiukkasia kauemmaksi, joten pieniä rengaspölyhiukkasia voi löytyä kauempaakin kuin aivan teiden läheisyydestä.
© AdobeStock
Kaupunkiympäristöissä mikromuoveja voi päätyä maaperään irtoamalla myös suuremmista muovinkappaleista sekä käytössä olevien materiaalien että roskaantumisen kautta. Niitä voi irrota myös esimerkiksi erilaisista maaleista ja pinnoitteista.
Maaperään päätyy mikromuoveja myös jätevesilietteistä
Yksi merkittävimmistä maaperän mikromuovilähteistä on yhdyskuntien jätevesiliete. Jäteveden puhdistamolla valtaosa mikromuoveista päätyy lietteeseen ja edelleen maaperään, kun lietteitä hyödynnetään maanparannusaineina. Yhdyskuntalietteitä käytetään sekä maataloudessa että viherrakentamisessa.
Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että 99 prosenttia mikromuoveista poistui suomalaisen jätevesipuhdistamon jäteveden puhdistusprosessissa. Näistä hiukkasista 80 prosenttia päätyi jätevesilietteeseen ja loput palautuivat takaisin puhdistusprosessiin.
Valtaosa jäteveden mikroroskasta oli erilaisia kuituja. Suomen jätevedenpuhdistamoilla syntyy vuosittain noin 150 000 kuiva-ainetonnia puhdistamolietettä, josta noin 90 prosentin on arvioitu päätyvän maanparannusaineeksi viherrakentamiseen ja maatalouteen.
Suomessa maatalousmaiden mikromuovien määriä selvitetään parhaillaan Maatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa MicrAgri-hankkeessa.
© Vanessa Riki
Muut maaperän mikromuovien lähteet
Jätevesilieteperäisten lannoitteiden lisäksi mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan esimerkiksi muissa lannoitteissa, maanparannusaineissa tai kasteluvedessä olevien epäpuhtauksien kautta tai katekalvoista, säilörehupaaleista ja muista maassa käytettävistä muovituotteista, kun ne ajan myötä hapertuvat tai kun niitä rasitetaan mekaanisesti.
Myös työkoneiden maalipinnoista tai renkaista voi irrota mikromuoveiksi luokiteltavia hiukkasia. Lisäksi mikromuoveiksi luetaan muovipolymeereihin kapseloidut hidasliukoiset lannoitteet ja torjunta-aineet sekä pinnoitetut siemenet.
Euroopan kemikaalivirasto ECHA on arvioinut näiden olevan merkittävä maaperän mikromuovilähde Euroopassa. Tuotteisiin on tarkoituksellisesti lisätty mikromuoveja, ja ECHA on esittänyt niiden käytön rajoittamista.
Maarakentamisessa ja viherrakentamisessa maahan upotetaan myös erilaisia synteettisiä suodatin- ja maisemointikankaita, joista voi irrota mikromuoveja.
Maaperässä mikromuovit voivat kulkeutua laajemmalle alueelle veden ja maaperän kolloidien mukana. Myös eläimet kuljettavat mikromuovihiukkasia maaperässä levittäen niitä sekä laajemmalle alueelle että syvemmälle maaperään.