Uutinen 19.10.2023 klo 13.40
Rakennusjätteen lajittelu onnistuu, jos työmaalla on siihen motivaatiota. © Timo Kuukkanen
Rakennus- ja purkujätteen kierrättämisessä ja hyötykäytössä on useita haasteita, joita vuonna 2017 alkaneella Circwaste-hankkeella on pyritty ratkomaan. Hanke on nostanut suurennuslasin alle joitakin pulmakohtia, jotka ovat yhä mietinnässä, mutta myös onnistumisia on saavutettu.
Suomessa kaivosteollisuus tuottaa ylivoimaisesti eniten jätettä. Sen osuus jätemäärästä on 74 prosenttia. Rakennus- ja purkuala on kakkosena 10,4 prosentin osuudella. Rakennusalan jätteistä 86 prosenttia on purkujätettä, josta valtaosa on hyötykäyttöön hyvin soveltuvaa mineraaliainesta.
Kierrättäminen vaatii motivaation
Joensuun ja sen neljän lähikunnan jätehuoltoyritys Puhas osallistui rakennus- ja purkujätteiden lajittelun ja kierrätyksen osalta Circwaste-hankkeeseen vuosina 2017–2019.
Puhaksen hallintojohtaja Matti Mikkelän mukaan avainkysymys rakennusjätteen kierrätyksessä on lajittelu työmaalla. Silloin jakeet voidaan pitää erillään koko kierrätysketjussa.
”Rakennustyömaalla työntekijä tekee mitä käsketään. Lajittelu toimii, jos työmaan johto on sitoutettu ja yrityksen johto on sitoutunut siihen”, Mikkelä sanoo.
Lajittelemisen kannustimia voivat olla esimerkiksi urakkasopimukseen kirjattu lajitteluklausuuli tai -palkkio.
”Jätemaksut ovat urakan kokonaisuuteen nähden niin pieniä, että ne yksin eivät kannusta lajittelemaan. Lähinnä metallijätteillä on rahallinen arvo”, Mikkelä toteaa.
Kalliimmat sekajätemaksut voisivat nekin kannustaa lajittelemaan.
Puhas teki yhteistyötä yhdeksän rakennustyömaan kanssa. Parhaimmillaan päästiin 99 prosentin kierrätysasteeseen.
Hankkeessa siivilöityi konkreettisia keinoja lajittelun tehostamiseksi. Taloudellisten kannustimien ohella työmaalla tarvitaan tietoa ja motivaatiota, helppokäyttöisempiä lajitteluvälineitä sekä yksinkertaisia lajitteluohjeita ja selkeitä kylttejä.
”Olennaista on, että työmailla on jokin konkreettinen syy lajitella”, Mikkelä kirjoittaa blogissaan.
Puhas laati hankkeen yhteydessä Rakentajan lajitteluoppaan, joka seikkaperäisesti käy läpi rakennusjätteen jakeet ja mitä niihin saa ja ei saa lajitella.
Tulevaisuuden kierrätyshaasteista Mikkelä nostaa esiin vinyylilankut, jotka ovat nykyään suosittuja lattiapinnoitteita. Ne eivät sovellu kierrätykseen eivätkä oikein polttoonkaan.
Kierrätetystä kattohuovasta valmistetaan rouhetta, jota voidaan käyttää asfaltin valmistuksessa. Huopaa prosessoidaan Kujalan käsittelykeskuksessa Lahdessa. © Markku Vento
Liiketoiminta maissa
Rakentamisessa tarvittavaa ja syntyvää maa-ainesta on helpompi kierrättää.
Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n omistaman Kiertomaa Oy:n Saramäen materiaaliterminaalin palveluita käytetään kaupungin purku- ja rakennushankkeissa.
Yrityksen toimitusjohtaja Antti Kuosmanen kertoo, että maa-ainesten kierrätykseen herättiin alun perin rekkarallin vuoksi.
”Isoissa kaupungeissa ei ole läjityspaikkoja, minkä vuoksi maata on pitänyt kuljettaa kauas. Sitten havahduttiin, että maata voi kierrättää paikan päällä.”
”Turussa on hyvä tilanne, kun Kiertomaa perusti kaupungin tuntumaan Saramäen terminaalin, jossa voidaan yhdistää läjitys, kierrätys ja kiviainestuotanto.”
”Käytännössä maa-ainesten kierrättämisen mielekkyys linkittyy kuljetuksen kustannuksiin. Ykköstavoitteena on ajaa kierrätyskelpoinen maa työmaalta toiselle. Se on resurssiviisasta materiaalinkäyttöä, mutta jos neitseellistä maata saa lähempää, kierrättämisen kustannukset nousevat”, Kuosmanen avaa kierrättämisen motiivia.
Kiertomaa kierrättää moreenin ja mullan tyyppisiä maita. Samoin louheita, kalliomurskeita ja purkubetonia, joita se saa erilaisista saneeraus- ja purkukohteista.
Saviset ja sekamaat ovat hankalia. Turun seudulla on paljon savista maaperää. Sekamaita puolestaan syntyy työmailla, joilla maa-aineksia ei lajitella.
”Yksi saven käyttökohde on suljettavien kaatopaikkojen tiivistysrakenteet”, Kuosmanen kuvailee. ”Savea aiotaan käyttää seuraavaksi Topinojan kaatopaikalla. Valtaosa savesta menee kuitenkin läjitykseen.”
Kuosmasen mukaan Kiertomaan toiminta korvaa 100 000 tonnia neitseellisiä maa-aineksia vuositasolla. Hän arvioi, että kierrätettävän maa-aineksen määrä kasvaa jatkossa.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä