Ennakoiva suunnittelu avainasemassa kun uusiomateriaaleja käytetään rakentamishankkeissa

© Unsplash

Kiertotalous ja uusiomateriaalit ovat kasvavia teemoja yhdyskuntarakentamisessa. Onko kyseessä vain viherpesu vai aito yritys kohti vastuullisempaa rakentamista? Turussa on kääritty hihat ja vastauksia haetaan uuden hankkeen kautta.

Kirstinpuisto on Turun kaupungin kaupunkiympäristö-palvelukokonaisuuden kunnallistekninen hanke, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Hankkeessa nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa. Vaikka hanke on vasta aluillaan, voidaan jo sanoa, että hankkeen suunnittelu ei eronnut juurikaan tavanomaisesta, eikä uusiomateriaalinäkökulma lisännyt virkamies- tai konsulttityötä merkittävästi.

Myöskään urakan kilpailutuksessa ei ilmennyt eroja perinteisiin hankkeisiin. Tämä johtuu siitä, päätös uusiomateriaalien hyödyntämisestä tehtiin jo hyvin aikaisessa hankkeen suunnitteluvaiheessa ja uusiomateriaalien käyttö ja niiden nouto tilaajalta oli onnistuttu kirjaamaan riittävän selkeästi urakka-asiakirjoihin.

Uusiomateriaalien hyödyntäminen vähentää luonnonvarojen käyttöä

Uusiomateriaaleja on käytetty Suomessa yhdyskuntarakentamisessa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tarkoituksena on ollut ollut vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä teollisen jätteen määrää. Tämän lisäksi uusiomateriaaleilla on erinomaisia teknisiä ominaisuuksia, joiden takia niiden käyttö on perusteltua. Esimerkkinä tällaisesta erinomaisesta uusiomateriaalista on lasijätteestä valmistettu vaahtolasi. Vaahtolasin tilavuuspaino on kiviainekseen verrattuna huomattavasti pienempi, jolloin sitä voidaan käyttää erilaisilla kevennysrakenteissa, kuten esimerkiksi katurakenteissa.

Infrahankkeissa materiaalivolyymit saattavat olla suuria, jolloin merkittävä osa rakennushankkeen materiaalikustannuksista syntyy uusiomateriaalin kuljetuksesta. Teollisuuden sivutuotteena syntyneiden uusiomateriaalien hyödyntämisen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi teollisuuslaitoksen maantieteellisellä sijainti. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa terästeollisuuden sivutuotteena syntyneitä kuonia on hyödynnetty jo pidemmän aikaa tie- ja katurakentamisessa. Vastaavasti Etelä-Suomessa näitä kuonia ei synny hyödynnettäväksi.

Purkumateriaalien uudelleenkäyttö laskee jätehuollon kustannuksia

Purku-urakoissa on pyritty mahdollistamaan purkujätteen hyödyntäminen uudelleen. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua purku-urakan hankintavaiheessa, jolloin hankkeessa syntyvälle purkujätteelle määritellään uudet hyödyntämistavoitteet. Itse purkutyön aikana eri vaiheissa syntyvät eri jätelajit tulee lajitella huolellisesti jatkokäsittelyä varten. Lisäksi hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen määrä pyritään minimoimaan.

Huolellinen purkaminen ja materiaalien edelleen hyödyntäminen laskee merkittävästi jätehuollon kustannuksia. Esimerkiksi monet mineraalipohjaiset purkumateriaalit voidaan myydä eteenpäin edelleen hyödynnettäväksi.

Vahvalla tilaajan strategialla ohjataan uusiomateriaalien käyttöä

Tilaajan tahtotila on avainasemassa, mikäli uusimateriaaleja halutaan käyttää rakentamishankkeessa. Kun uusiomateriaalien hyödyntäminen on tilaajan strategiassa, edesautetaan sitä, että niiden käyttöön ohjataan jo kaavoituksen yhteydessä erilaisilla kaavamääräyksillä.

Mikäli uusiomateriaaleja halutaan käyttää yksittäisessä hankkeessa, kannattaa tilaajan määrittää hankkeen hankesuunnitelmassa tavoitteet niiden hyödyntämisestä. Hankesuunnitelman tavoitteet huomioidaan suunnittelussa ja hankkeen tekniset ratkaisut, esimerkiksi uusiomateriaalin käyttö, viedään lopulta tarjouspyyntöaineistoon.

Case Kirstinpuisto: päätös uusiomateriaalien käytöstä kannattaa tehdä ajoissa

Kirstinpuisto on Turun kaupungin kaupunkiympäristö-toimialan kunnallistekninen hanke, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa. Hankkeen vastaavana rakennuttajana toimii Mika Pitkänen Turun kaupungilta. Pitkäsen mukaan päätös uusiomateriaalien hyödyntämisestä hankkeessa tehtiin jo hyvin aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Valintaan ohjasivat muun muassa Turun kaupungin Hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteet.

Urakka-alueella olevat nykyiset kiinteistöt puretaan ja rakennuksissa käytetty betoni murskataan 0/90 -raekokoon. Purettavien betonirakenteiden kelpoisuus uusiokäyttöön on varmistettu näytteenotolla ja analyyseilla.

Murskauksesta syntyvä betonimurske välivarastoidaan joko purkupaikalla tai urakka-alueen vieressä olevalla kaupungin omistamalla, käytöstä poistetulla jätevedenpuhdistamon tontilla. Tulevaisuudessa tontilla aloittaa toimintansa Turun kaupungin in-house-yhtiö Kiertomaa Oy. Yhtiön tarkoitus on vastaanottaa ja välivarastoida materiaaleja, joita kaupunki voi hyödyntää omissa rakennushankkeissaan.

Betonimurskeen välivarastointi rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä tuo Pitkäsen mukaan hankkeelle merkittävää kustannushyötyä, kun neitseellistä materiaalia säästyy ja uusiomateriaalin kuljetuksesta ei tule juurikaan kustannuksia.

Koska Kirstinpuiston hankkeessa päätös uusiomateriaalien käytöstä tehtiin varhaisessa vaiheessa, ei tilaaja laatinut kustannus- tai päästövertailua uusiomateriaalien ja perinteisten kiviainesten välillä. Pitkäsen mukaan kuitenkin ainakin yhdestä suunnittelussa olevasta hankkeesta tullaan laatimaan tällainen vertailu tukemaan tulevaisuuden päätöksentekoa.

Kirstinpuiston suunnittelu ei eronnut juurikaan tavanomaisen hankkeen suunnittelusta, eikä uusiomateriaalinäkökulma lisännyt virkamies- tai konsulttityötä merkittävästi. Myöskään urakan kilpailutuksessa ei Pitkäsen mukaan ilmennyt eroja perinteisiin hankkeisiin, koska vaatimus uusiomateriaalien käytöstä ja niiden nouto tilaajalta oli onnistuttu kirjaamaan riittävän selkeästi urakka-asiakirjoihin. Näin tarjoajat ymmärsivät vaatimukset tilaajan tarkoittamalla tavalla.

Kirstinpuiston urakka on vasta alkuvaiheessa, eikä Pitkäsen mielestä vielä pystytä arvioimaan miten nyt käytössä oleva malli, jossa tilaaja toimittaa osan materiaaleista, on onnistunut. Kyseessä on monivuotinen hanke, josta kerätään kokemuksia tulevia urakoita ajatellen. Varmaa on ainakin, että hankkeita riittää myös tulevaisuudessa, naurahtaa rakennuttaja Pitkänen.

Vinkki: Porin kaupunki on osana Cicrwaste-hanketta teettänyt selvityksen uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia Porin kaupungin katurakentamisessa. Selvitys on tehty konkreettisessa esimerkkikohteessa ja siinä otetaan kantaa esimerkkikohteeseen soveltuvista ja alueellisesti saatavilla olevista uusiomateriaaleista. Lisäksi selvityksessä esitetään uusiomateriaalien hankinnassa huomioitavat asiat.

Kirjoittaja

Otto Kaarto, Master School -opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu