Uutinen 19.10.2023 klo 11.44
© Ulla Kuronen
Lehmänlannasta se ajatus lähti. Sitä on käytetty lannoitteena iät ajat, mutta kun EU rajoitti sen levittämistä pelloille, laukaalainen Erkki Kalmari ryhtyi kehittämään lannan jalostamista.
Hän perusti maatilalleen biokaasulaitoksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Ennen lanta maatui pellolla, mutta nyt siitä muodostui kaasua sen lisäksi, että ravinteikas liete päätyi edelleen pellolle. Lannan arvo moninkertaistui prosessissa.
Kalmari otti käyttöön Suomen ensimmäisen biokaasuauton vuonna 2002 ja perusti Laukaan Leppävedelle ensimmäisen biokaasun yleisen tankkauspisteen 2004. Vasta kahdeksan vuotta myöhemmin Suomeen avattiin toinen.
Tapahtumien kulku osin selittää, miksi biokaasubisnes kukoistaa Keski-Suomessa. Maakunnan kaasutuotanto vuodessa on noin 35 gigawattituntia.
Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräahon mukaan Keski-Suomen kasvussa ja kehityksessä tähdätään maakuntastrategian mukaisesti luonnon, ihmisen ja talouden sopusointuun. Hiilineutraaliuden tavoite on vuonna 2030.
”Meillä on hyvien biomassavarantojen lisäksi kaasualan yrityksiä, esimerkiksi alan pioneeri Metener Oy, Suomen Biovoima Oy ja jätehuoltoyhtiöt. Myös alueemme logistiikka-alan yritykset ovat kiinnostuneita biokaasusta, Peräaho kuvailee Keski-Suomen toimintaympäristöä.
Energiaa tyhjästä
Biokaasutuotanto pohjautuu orgaanisten jätteiden käsittelyyn, esimerkiksi mädättämiseen. Prosessissa syntyy runsaasti metaania ja vähemmän hiilidioksidia ynnä muita kaasuja, kun taas luonnollisessa maatumisessa muodostuu eniten hiilidioksidia.
Mädätyksestä jäljelle jäävän kiinteän aineksen ravinteet voidaan hyödyntää viljelyssä, ja sillä voidaan korvata ostettavia lannoitteita. Ravinteet voidaan kierrättää myös kompostoimalla ja luonnollisella maatumisella pellossa.
Biokaasutuotannon raaka-aineeksi kelpaa lähes mikä tahansa orgaaninen jäte puuta lukuun ottamatta. Kaasua tuotetaan jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden lietteistä, ruuantähteistä ja maatiloilla lannasta, joutoheinästä ja kasvien osista.
Metaania voidaan käyttää kevyen ja raskaan liikenteen polttoaineina, lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Se on arvokas energianlähde, jota ikään kuin nyhjätään tyhjästä.
Kaasun tuotantoprosessissa on mahdollista ottaa talteen myös hiilidioksidia esimerkiksi panimoteollisuuden tai yleistyvän vetytalouden ja hiilivetyjen valmistuksen tarpeisiin.
Lisää hanaa!
Keski-Suomen Circwaste-osahankkeessa tutkittiin käyttämätöntä biokaasupotentiaalia, joka arvioitiin teoreettisesti jopa 400 gigawattitunnin suuruiseksi.
Potentiaalin valjastamisessa ollaan lyömässä isoa vaihdetta sisään. Keski-Suomessa tuotanto on tarkoitus tuplata vuoteen 2030 mennessä. Tämä onnistuu osin nykyisten neljän laitosten kapasiteettien rajoissa, mutta uusia laitoksia on suunniteltu 30 GWh verran.
”Circwaste-hankkeemme selvityksen mukaan Keski-Suomessa olisi mahdollista lisätä biokaasutuotantoa reilusti. Merkittävin hyödyntämätön biokaasupotentiaali on maataloudessa, jossa syntyy biokaasutuotantoon soveltuvaa lantaa ja pelloilla maatuvaa kasvustoa, kertoo projektiasiantuntija Enni Huotari Keski-Suomen liitosta.
”Biokaasuntuotannon arvioidun lisäämisen myönteinen taloudellinen vaikutus Keski-Suomessa olisi noin 14,7 miljoonaa euroa vuosittain. Lähituotannon kasvattaminen parantaisi myös maakunnallista huoltovarmuutta, joten vaikutukset ulottuvat laajemmallekin, Huotari jatkaa.
Tuotannon lisäämisessä on joitakin kantoja kaskessa. Niiden pehmittämiseksi Keski-Suomessa tehtiin toimenpidesuunnitelma, joka suosittaa laitosten luvitusprosessien sujuvoittamista ja investointiohjelman luomista.
Alan kehittyminen vaatii myös biokaasun raaka-aineen keräysverkoston ja kaasun jakeluverkoston kehittämistä. Koko maassa biokaasua tuotetaan vuodessa noin 1 Twh. Hallituksen tavoite on nelinkertaistaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä