Ympäristömerkit kiertotaloutta vauhdittamaan

RSS
11.10.2021 Iina Saarinen

Ympäristömerkit mahdollistavat parhaimmillaan yrityksen ympäristötoimiin liittyvän viestinnän yrityksen ja kuluttajien välillä. Paljon on myös puhuttu ympäristömerkkien potentiaalista auttaa yrityksiä saavuttamaan kestävyys- ja kiertotaloustavoitteita. Mutta onko ympäristömerkeillä merkittävä rooli kiertotalouden edistäjinä?

Tällä hetkellä olemassa on yli 450 erilaista ympäristömerkkiä. Ympäristömerkit ovat joko pakollisia tai vapaaehtoisia, ja merkit myönnetään joko itsenäisesti tai ulkopuolinen taho myöntää merkin yrityksen tuotteelle tai palvelulle. Lisäksi ympäristömerkit voivat olla yleisiä tai keskittyä tiettyyn alaan tai tuotekategoriaan. Ympäristömerkkejä myönnetään tuotteille ja palveluille, jotka omassa kategoriassaan ovat parhaiten ympäristön huomioon ottavien joukossa.

Osana Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulussa suoritettua pro gradu -tutkielmaa selvitettiin, miten suomalaiset kiertotalouden edelläkävijäyritykset suhtautuvat ympäristömerkkeihin. Työssä tehdyn kyselytutkimuksen tulokset paljastivat, että suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista suomalaisista kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä ei ollut käytössä ympäristömerkkejä. Lisäksi vain yksi yritys ilmoitti käyttäneensä ympäristömerkkejä kiertotalouteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Merkittävimpiä syitä ympäristömerkkien käyttöön olivat kilpailukyvyn parantaminen, kuluttajien kannustaminen yritysten tuotteiden ostoon sekä yrityksen ja tuotteiden arvonnousut. Merkittävimmät seikat ympäristömerkkien käyttämättä jättämiselle taas olivat ympäristömerkkien korkeat hankintakustannukset ja hankintaprosessin kesto.

Tulokset paljastivat myös, että yritysten käsitykset kiertotalouden ja ympäristömerkkien yhteydestä vaihtelevat runsaasti. Tämä voi liittyä esimerkiksi siihen, että eri ympäristömerkit ottavat tuotteiden elinkaaren vaiheet eri tavoin huomioon. Suurimmalla osalla kyselyssä käytetyistä ympäristömerkeistä ei ollut kriteereissään kattavasti huomioitu koko tuotteen elinkaarta.

Lisäksi ympäristömerkkien käytön oleellisuus ja hyödyt saattavat vaihdella eri alojen välillä huomattavasti. Tietyt alakohtaiset ympäristömerkit saattavat huomioida tuotteen elinkaaren kriteereissään kattavasti, kun taas joidenkin alojen merkit keskittyvät enemmän muihin alalle tärkeisiin asioihin, esimerkiksi tuotteiden materiaaleihin.

Gradun tulosten perusteella ympäristömerkkien tulevaisuus saattaa siis riippua siitä, miten ympäristömerkit voitaisiin tehdä yhä saavutettavammiksi kaikenlaisten yritysten keskuudessa, ja miten merkit pystyvät ottamaan kiertotalouden huomioon yhä enenevissä määrin kriteereissään. Jos nämä haasteet saadaan ratkottua, yritykset voisivat jatkossa kiinnostua viestimään kiertotaloustyöstään yhä enemmän ympäristömerkkien avulla.

Yrityksillä ja kuluttajilla on merkittävät roolit kiertotalouden edistämisessä. Siten myös ympäristömerkeillä on paljon potentiaalia lisätä tietoisuutta ja edistää kiertotaloutta.

     

    Iina Saarinen
    korkeakouluharjoittelija
    Suomen ympäristökeskus

    Lisää aiheesta

     

    • Tulosta sivu
    Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.