Kiertotalouden on oltava kestävää

RSS
12.2.2018 Riina Antikainen
CIRCblog_Antikainen_tiilet_250px

Kiertotalous on ehdottoman hyvä juttu. On tärkeää vähentää raaka-aineiden ottoa luonnosta ja pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään päästöjä. Useat kiertotalouden innovaatiot myös luovat uutta liiketoimintaa ja tuovat uusia työpaikkoja.

Miten sitten arvioidaan, täyttääkö jokin tuote kiertotalouden periaatteet ja on todella kestävä? Miten kiertotalous toteutuu erityyppisissä tuotteissa, esimerkiksi vaatteissa tai rakentamisen tuotteissa?

Vaatteen elinkaari alkaa tyypillisesti puuvillapellolta tai öljynporauksesta. Suurin osa vaatteista valmistetaan muualla kuin Suomessa. Kulutusvaihe on monesti lyhyt, jopa vain muutamia käyttökertoja. Sen jälkeen vaate päätyy useimmiten hyödynnettäväksi energiana. Joskus se viedään kirpputorille ja se löytää uuden omistajan, tai se päätyy laivaan ja käytettäväksi muuanne maailmaan.

Rakentamisen materiaalit voivat olla peräisin joko kotimaasta tai ulkomailta. Rakentamisessa käytetään iso joukko erilaisia materiaaleja, jotka yhdistetään monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi taloksi. Olennaista on, että talon on tarkoitus seisoa paikallaan ja palvella käyttäjäänsä kymmeniä vuosia, jopa vuosisatoja.

Pitkä aikajänne tuottaa haasteita. Mistä voimme tietää, mitä materiaaleille tehdään, kun niiden käyttö loppuu vaikkapa 50 tai 100 vuoden kuluttua?

Päällekkäiset ja toisiaan leikkaavat kierrot

Sekä vaatteiden että rakentamisen kohdalla puhutaan paljon kiertotaloudesta. Periaatteet ovat varmasti samoja, mutta yksityiskohdat eivät. Onko niin, että vaatteiden osalta kiertotalous toteutuisi, kun vaate palautuisi alkuperäiselle tuotantolaitokselle, josta siitä tehtäisiin uusia vaatteita? Vastaavasti rakennuksia purettaessa tai korjattaessa niiden materiaalit käytettäisiin toisissa rakennuksissa.

CIRCblog_Antikainen_nostotxt_250px

Kiertotalous koostuu itse asiassa monesta päällekkäisestä ja toisiaan leikkaavasta kierrosta, joiden ulottuvuus on erilainen arvoketjuittain, alueittain ja ajallisesti. On tärkeää tunnistaa, millaisia arvolupauksia eri tuotteille, palveluille ja liiketoimintamalleille on tuottajien toimesta annettu. Ympäristöhyötyjen ja -arvolupausten todentamiseen voidaan hyödyntää kokonaisvaltaista, yrityksille helppokäyttöistä menetelmää. Hiljattain kehitetyssä viiden askelman menetelmässä määritetään aluksi liiketoimintaan kytketty ympäristöarvolupaus ja tunnistetaan olennaiset sidosryhmät. Sen jälkeen arvioidaan uuden liiketoimintamallin ympäristöhyödyt. Uuden liiketoimintamallin ympäristövaikutuksia verrataan nykytilanteen vaikutuksiin. Lisäksi pyritään tunnistamaan sellaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin saavuttaa lisähyötyjä.

 Arvoketjun ympäristöhyödyt ja ongelmakohdat

Ehkäpä arvokkaimpia tuloksia tällaisessa harjoituksessa ovat juuri nuo ”ei tietoa” vastaukset. Silloin on tarpeen lähteä selvittämään asiaa, ja varmistamaan, että arvoketju on todella kestävällä pohjalla – sekä täällä Suomessa että muualla maailmassa, sekä nyt että myös tulevaisuudessa. Menetelmä ei anna yksiselitteistä ”kyllä – ei” vastausta eri tuotteiden paremmuuteen kiertotalouden suhteen, mutta se pakottaa miettimään systemaattisesti arvoketjun eri vaiheiden ympäristöhyötyjä ja ongelmakohtia, ja havainnollistaa näiden realisoitumista arvoketjun eri sidosryhmille. Menetelmä paljastaa myös, jos arvoketjun jotain osaa ei tunneta riittävästi. Tulosten pohjalta herää ajatuksia kehittämiskohteista.

Riina Antikainen circwaste blogi

Kiertotalousliiketoimintamallien ympäristöhyötyjen arviointityökalu kehitettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla VTT:n koordinoimassa AARRE-hankkeessa.


Riina Antikainen

Kirjoittaja toimii  Kestävän kiertotalouden strategisen ohjelman johtajana Suomen ympäristökeskuksessa

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.