Työssäni pohdin usein sitä, miten kiertotalouteen siirtymistä voitaisiin edistää ja kuinka jätteiden määrää saataisiin vähennettyä. Nyt kun olemme maailmanlaajuisesti uudessa tilanteessa, jätehuollon toimivuus on yksi kriittisistä teemoista. Myös jätevesien käsittelyn rullaaminen sekä puhtaan juomaveden saatavuus ovat aivan keskeistä yhteiskunnan toimintojen ylläpidon kannalta.
Nämä kaikki ovat välttämättömyyksiä sille, että ihmisten ylipäätään on mahdollista pysyä omissa kodeissaan.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Circwaste – kohti kiertotaloutta -hankkeessa, jonka keskeisimpänä tavoitteena on valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttaminen Pohjois-Karjalassa. Tähän liittyy erityisesti tavoite jätteiden synnyn ehkäisystä mutta myös siitä, että syntyvät jätteet saataisiin mahdollisimman hyvin kiertämään materiaaleina uuteen käyttöön.
Tämä on kiertotalouden toteuttamisen perusta.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa hankkeessa mukana olevien alueiden jätemäärien kertymistä. Erityisesti kotitalousjätteiden määriä sekä kierrätysastetta pyritään kartoittamaan seurantaa varten. Keskeinen tavoite on saada jätemäärät laskuun myös kotitalouksissa.
Mutta mitä juuri nyt tapahtuu jätemäärille ja millä tavalla jätemäärät todellisuudessa kehittyvät?
Nyt on tilanne se, että ihmiset viettävät aikaa paljon kotonaan eli myös jätettä syntyy paljon kotona. Toisaalta jätettä ei synny niin paljoa esimerkiksi ravintoloissa, teollisuudessa tai pk-yrityksissä.
Etätöissä on alkanut oikeasti matka kohti paperitonta toimistoa.
Jätemäärien kehittymisessä seurataan kokonaisjätemäärän sijaan yksittäisiä indikaattoreita, esimerkiksi kotitalousjätteitä. Voikin olla, että koronavuonna jätteiden määrät kasvavat, vaikka tavoite on niiden vähentämisessä.
Jätemäärissä on tärkeää seurata yksilöityjä indikaattoreita, mutta ne eivät kerro koko totuutta ja saattavat johtaa myös harhaan. Parempi ja totuudenmukaisempi kuva kokonaisjätemäärän kehityksestä voitaisiin saada, jos nähtävissä olisi koko kehitystrendi. Silloin sen pitäisi sisältää sekä kotitalouksissa, yrityksissä että palveluissa syntyvien jätteiden määrät.
Lopuksi minulla olisi yksi toive: Lajitelkaa syntyvät jätteet mahdollisimman hyvin siten, että materiaaleilla on tulevaisuutta vielä muissa käyttötarkoituksissa.
Joensuun seudulla kotitalousjätteiden kierrätysaste on ollut vuonna 2017 vain 49 prosenttia. Tekemistä tällä saralla siis riittää.
Jätehuollon toimijoita kiitän siitä, että huolehditte jätteistä, kuljetuksesta, materiaalina hyödyntämisen mahdollistamisesta sekä loppukäytöstä. Jätteiden parissa tehdään erityisen tärkeää työtä!
Aino Heikura
Pohjois-Karjalan liitto
Kirjoittaja on projektipäällikkö Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa Pohjois-Karjalan alueella
Kirjoitus on julkaistu 15.5.2020 Karjalaisessa.