Kiertotalouden tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia tuottamalla talouskasvua ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Työpaikkojen lisääntymien ei yksinään kuitenkaan kerro vielä työllisyyden laadusta. Millaisia työllisyysmahdollisuuksia kiertotalous tuo mukanaan? Ovatko mahdollisuudet yhtäläisiä ihmisille riippumatta heidän sosiaalisesta asemastaan ja taustasta?
Työllisyysindikaattoreilla seurataan miten kiertotalouden työpaikat jakautuvat sosiaalisesti. Indikaattorit seuraavat kiertotaloussektorin työpaikkojen palkkatasoa, työllisten koulutustaustaa sekä haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä.
Tiedon kiertotalousalojen palkkatasosta ja työllisten koulutustaustasta tuottaa Tilastokeskus osana kiertotalouden liiketoimintaindikaattoreita. Indikaattorit seuraavat valtakunnallista tilannetta.
Tieto haavoittuvassa asemassa olevien työllistymisestä saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Indikaattorissa seurataan työttömien tukityöllistymistä kierrätystyöntekijän ammattiin. Kierrätystyöntekijä työskentelee esimerkiksi paperin, pahvin, metallin, lasin ja muovin vastaanotto-, keräys-, lajittelu- ja käsittelytehtävissä. Työ voi liittyä myös käytettyjen tavaroiden, huonekalujen, vaatteiden ja laitteiden vastaanottoon ja myyntiin.
Seurattavana ovat tukityöllistämisen osalta koulutuskokeilut ja palkkatuki, joilla tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten koulutusta vailla olevien nuorten, maahanmuuttajien, kehitysvammaisten tai pitkäaikaistyöttömien, työllistymistä.
Työkokeilun kautta henkilö voi esimerkiksi selvittää, kiinnostaako kyseinen ammatti tai ala, onko osaaminen ajan tasalla sen jälkeen, kun on ollut poissa työmarkkinoilta esim. työttömyyden tai lasten hoidon takia, tai voisiko yrittäjyys olla sopiva uravaihtoehto. Työkokeilun kesto on enintään 12 kuukautta ja maksimissaan 6 kk samassa työtehtävässä, ja työaika on enintään 5 päivänä viikossa 4–8 tuntia päivässä.
Palkkatuki puolestaan on rahallinen tuki, jolla TE-toimisto korvaa osan työntekijän palkkauskustannuksista ja se on tarkoitettu esimerkiksi henkilöille, joiden työttömyyden arvioidaan johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista tai jos esimerkiksi henkilön vamma tai sairaus vaikuttaa työntekoon työtehtävissä olennaisesti, pysyvästi tai pysyväisluontoisesti. Palkkatuki on enintään 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista ja palkkatukijakso kestää 6 kuukaudesta 36 kuukauteen kerrallaan riippuen tapauksesta.
Kiertotalousalojen palkkataso ja koulutustausta
Indikaattorit on julkaistu alun perin Tilastokeskuksen verkkosivulla. Sivuilta löytyy myös tarkempi kiertotalousalojen määritelmä.
Kiertotalousalojen mediaanipalkat ovat hieman keskimääräistä palkkatasoa alemmat. Matalin palkkataso on kierrätyksen parissa työskentelevillä. Palkkataso on kehittynyt viime vuosina samansuuntaisesti kuin muillakin aloilla.
Kiertotalousalojen mediaanipalkat ovat hieman keskimääräistä palkkatasoa alemmat. © Tilastokeskus/Circwaste
Kiertotalousaloilla työskentelevistä suurimmalla osalla on ammatillinen koulutus. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen saaneiden osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2010-luvulla.
Kiertotalousaloilla työskentelevistä suurimmalla osalla on ammatillinen koulutus. © Tilastokeskus/Circwaste
Heikommassa asemassa olevien työllistyminen
Kierrätystyöntekijä on yli 1 100 ammattinimikkeen joukosta yksi yleisimmistä tukityöllistämisen kohdeammateista. Kierrätystyön merkitys on ollut viime vuosina kasvussa koko Suomen tasolla, ja jo yli 4 % kaikista palkkatuella työllistetyistä ja työkokeilussa olevista työskentelee kierrätystyöntekijänä. Suurimmassa osassa eri maakuntia luvut ovat olleet noususuhdanteisia, joskin alueellinen vaihtelu on merkittävää.
Tulos kuvastaa kiertotalouden merkityksen kasvua haavoittuvassa asemassa ja heikommat ammatilliset taidot omaavien ryhmien työllistämisessä. Kierrätystyöntekijäksi työllistyneiden joukossa on paljon erityisesti vähintään kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Työllistetyt ovat usein yli 50-vuotiaita ja joukossa on enemmän miehiä kuin naisia. Kierrätystyöntekijäksi työllistyy myös paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Lisätietoja
- erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
- tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi