Muovipakkausjätteen, uudelleenkäytettävien tekstiilien sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) keräyspisteiden saavutettavuus

Jätteiden lajittelu kotitalouksissa on avainasemassa vastattaessa kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin. Yksi merkittävimmistä kierrätykseen vaikuttavista tekijöistä on jätehuollon palvelutaso eli lajittelupisteiden saatavuus ja saavutettavuus: onko lajittelumahdollisuuksia tarjolla omalla asuinalueella ja miten pitkä matka lähimmälle keräyspisteelle on kotoa.

Jätelain mukaan jätteiden keräyspisteitä pitää olla riittävästi ja tasapuolisesti eri alueilla. Vuoden 2021 lopulla uudistettu jäteasetus velvoittaa yhä tehokkaampaan erilliskeräykseen.

Osa jätteistä lajitellaan suoraan asuinkiinteistöllä ja osa viedään alueellisiin keräyspisteisiin. Muovipakkausjätteiden kerääminen alueellisten keräyspisteiden kautta alkoi Suomessa vuonna 2016. Viime vuosina muovipakkausjätettä on kerätty joillakin alueilla alueellisten keräyspisteiden lisäksi suoraan kiinteistöiltä joko vapaaehtoisuuden tai paikallisten jätehuoltomääräysten nojalla. Jäteasetuksen uudistuksen myötä muovipakkausjätteen keräys laajenee kaikille yli viiden huoneiston asuinkiinteistöille. Samoin myös muovipakkausjätteen aluekeräyspisteiden määrä Suomessa kasvaa merkittävästi. Muovin erilliskeräysmahdollisuudet siis kasvavat monin tavoin.

Jäteasetuksen uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta kuntien tulee myös tarjota tekstiilijätteiden keräystä. Tähän saakka suurimmassa osassa maata on kerätty vain uudelleenkäyttöön kelpaavia tekstiilejä. Tekstiilijäte sen sijaan on uudelleenkäyttöön kelpaamatonta tekstiiliä, jota voidaan kierrättää esimerkiksi uudeksi tekstiilikuiduksi.

Tässä seurannassa tarkastelemme alueellisen keräyksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Kiinteistöillä tapahtuva lajittelu on tarkastelun ulkopuolella. Seurattavaksi on valittu kolmen erilaisen jakeen keräyspisteiden saavutettavuus. Asukkaiden etäisyys lähimmälle muovipakkausjätteen, uudelleenkäytettävien tekstiilien ja SER:n keräyspisteelle on laskettu tie- ja jalkakäytäväverkkoa pitkin Digiroad-tieverkkoaineiston pohjalta.

Tarkastelutapa havainnollistaa, miten helppoa tai aikaa vievää jätteiden vieminen keräyspisteelle on sekä onko matka mahdollista taittaa jalan tai polkupyörällä vai tarvitaanko jätteiden kierrätykseen viemiseen autoa. Tietolähteenä keräyspisteistä on käytetty Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) ylläpitämää kierratys.info-palvelua. Uudelleenkäytettävien tekstiilien osalta hyödynnetään lisäksi tietoa UFF:n, Fidan ja SPR:n keräyspisteistä. SER:n osalta huomioidaan myös romua vastaanottavat päivittäistavara- sekä kodinkone- ja elektroniikkakaupat.

Lajittelumahdollisuudet vaihtelevat erilaisten asuinalueiden, kuntien ja alueiden välillä. Vaikka niin muovipakkausten, tekstiilien kuin SER:n keräyspisteitä on ympäri Suomea, parhaiten pisteet ovat saavutettavissa tiheimmin asutuilla alueilla eteläisessä Suomessa. Lyhin matka eri keräyspisteille on Uudellamaalla ja pisin Lapissa.

Verrattaessa edelliseen vuoteen, vuoden 2020 loppuun mennessä muovinkeräyksen saavutettavuudessa ei ole suuria muutoksia valtakunnallisesti. Alueellisesti muutoksia kuitenkin on tapahtunut. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa muovipakkausjätteen aluekeräyspisteiden saavutettavuus parani.

Samana ajanjaksona uudelleenkäytettävien tekstiilien keräyspisteiden saavutettavuudessa on pientä alueellista parannusta Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, mutta joissakin maakunnissa saavutettavuus on hieman heikentynyt. Myös SER:n keräyspisteiden saavutettavuus on hieman parantunut, vaikkakin alueelliset erot ovat kumpanakin vuonna pienimmät näistä kolmesta eri jakeesta.

Jäteasetuksen vuodesta 2023 alkaen laajentuvat erilliskeräysvelvoitteet tulevat vaikuttamaan muovipakkausjätteen keräyksen saavutettavuuteen ja muutokset voivat alkaa näkyä jo aiemmin.

Muovipakkausten aluekeräyspisteet

 

 

Uudelleenkäytettävien tekstiilien keräyspisteet

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) keräyspisteet

 

 

Lisätietoja

  • erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • tutkija Kimmo Nurmio, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Julkaistu 19.5.2020 klo 12.49, päivitetty 12.12.2022 klo 13.49
  • Tulosta sivu