Kiertotalouden mukainen rakentaminen ja julkiset hankinnat

Rakennusala on tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä. Noin 35 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakennussektorilla ja rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta. Lisäksi puolet Suomen jätteistä syntyy rakentamisessa.

Suomessa lähes puolet kuntien tekemistä hankinnoista kohdistuu rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään vuosittain lähes seitsemän miljardia euroa. Hankkijat ja tilaajat yhteistyössä rakennusalan yritysten kanssa voivat vaikuttaa merkittävästi ympäristöystävällisemmän ja kestävämmän rakennetun ympäristön kehittämiseen huomioimalla kiertotalouden mahdollisuudet ja vähähiilisyyden hankinnoissaan.

Hankintalaki tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa rakennushankinnan ympäristövaikutuksiin. Lisäksi rakentamisen ympäristövaikutusten pienentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä hankintojen kautta on nostettu esille muun muassa Suomen energia- ja ilmastostrategiassa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä.

Kiertotalous, rakentaminen ja julkiset hankinnat -infosarja

Circwaste-hankkeen infosarja käsittelee sitä, mitä kiertotalouden mukainen rakentaminen on ja kuinka julkiset hankinnat pystyvät tukemaan sitä. Esittelemme sarjassa muun muassa konkreettisia työkaluja kiertotalousrakentamisen edistämiseen julkisten hankintojen kautta.

Sarjan osat julkaistaan vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Osa 1. Kiertotalousrakentaminen, 9.3.2020

Podcastissa haastatellaan Rakennusteollisuus RT ry:n ympäristö- ja energiajohtajaa Pekka Vuorista. Osassa keskustellaan siitä, mitä kiertotalousrakentaminen oikeastaan on, kuinka haitalliset aineet liittyvät kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen sekä kuinka kiertotalousrakentamista voidaan julkisten hankintojen avulla tukea.

Osa 2. Ympäristöystävällisempi tulevaisuus rakennetaan jo nyt, 31.3.2020

Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevän Milla Popovan blogikirjoituksessa käsitellään Joutsenmerkittyä rakentamista ja sen yleistymistä, taustalla olevia ympäristökriteereitä sekä tilaajien vaikutusmahdollisuuksia. 

Osa 3. Esimerkkejä Euroopan kiertotalouden mukaisista rakentamisprojekteista, 10.6.2020

Noin puolet maailman raaka-aineista käytetään rakentamiseen ja noin kolmannes EU:n jätetuotannosta muodostuu rakennus- ja purkujätteistä. Lisäksi rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on hyvin merkittävä. Luonnonvarojen käytön ja päästöjen minimoimiseksi sekä materiaalien uudelleenkäytön maksimoimiseksi on hyvin tärkeää keskittyä siihen, miten kiertotalous- ja ympäristönäkökulmia huomioidaan erilaisissa rakentamis-, remontti- ja purkuhankkeissa.

Kiertotalouden mukainen rakentaminen on kovassa kasvussa ympäri maailmaa. Inspiroivista ja monistettavista käytännön esimerkeistä kaivataan paljon tietoa omien hankkeiden ja hankintojen tueksi. Alle on koottu listaus sivustoista, joilta löytyy erilaisia esimerkkejä siitä, miten eri tavoin kiertotalous ja ympäristöystävällisyys on huomioitu erilaisissa rakentamishankkeissa. Lisäksi alla olevassa PowerPoint-diasarjassa esitellään seitsemän käytännön esimerkkiä kiertotalouden mukaisesta rakentamisesta. Esimerkit ovat osa Turun ammattikorkeakoulun tutkimuspajan tuloksia, jotka ovat tuottaneet kansainväliset opiskelijat.

Osa 4. Rakentamisen sertifikaatit: Kohti ympäristöystävällisempää rakentamista 2.2.2021

Suomessa on ollut jo jonkin aikaa käytössä erilaisia rakentamisen sertifikaatteja, joilla voidaan osoittaa, kuinka rakentamisessa on huomioitu ympäristöä kuormittavat tekijät. Sertifikaatteja on useampia, mutta vähitellen niistä tietyt vakiinnuttavat paikkansa suosituimpina. LEED-sertifikaatti on yksi suosiotaan kasvattanut sertifikaatti, jonka mukaan on rakennettu esimerkiksi Turun Kupittaalle hiljattain valmistunut EduCityn kampus. Muita tunnettuja ja käytössä olevia ympäristöystävällisestä rakentamisesta kertovia sertifikaatteja tai ympäristömerkkejä ovat esimerkiksi BREEAM-sertifikaatti ja Joutsenmerkki. Sertifikaatteja ja niiden myöntämistä avaa tässä jutussa Turun ammattikorkeakoulun Master School opiskelija Otto Kaarto.

Osa 5. Uusiomateriaalien käyttö yhdyskuntarakentamisen hankkeissa ei välttämättä mutkista hankintaa, kun päätös niiden käytöstä tehdään aikaisessa vaiheessa 1.10.2021

Kiertotalous ja uusiomateriaalit ovat kasvavia teemoja yhdyskuntarakentamisessa. Onko kyseessä vain viherpesu vai aito yritys kohti vastuullisempaa rakentamista? Turussa on kääritty hihat ja vastauksia haetaan uuden hankkeen kautta. Kirstinpuisto on Turun kaupungin kaupunkiympäristö-palvelukokonaisuuden kunnallistekninen hanke, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Hankkeessa nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa.

Osa 6. Kokemuksia rakentamisen hankintojen markkinavuoropuhelusta 2.2.2022

Markkinavuoropuhelu on tehokas tapa tuoda tilaaja ja tarjoajat yhteen pohtimaan sitä, miten saadaan aikaan hankintaa palveleva paras lopputulos ja taataan onnistunut kilpailutus. Julkisen tilaajan toteuttamat hankinnat ovat usein haastavia, eikä hankintaa valmistelevilla tahoilla ole välttämättä riittävästi aikaa tai tarpeeksi laajaa ja tuoretta osaamista pohtia mitkä hankintakriteerit tai soveltuvuusvaatimukset palvelisivat parhaiten haluttua lopputulosta. Turun seudun puhdistamo Oy:ltä vinkataan, että hyvin toteutettu markkinavuoropuhelu saattaa säästää aikaa ja resursseja, kun hankinta jäsentyy ja haluttu kokonaisuus tarkentuu. Markkinavuoropuhelun mahdollisuuksia avaa tässä jutussa Turun ammattikorkeakoulun Master School opiskelija Otto Kaarto.

Lisää erilaisia esimerkkejä kiertotalouden mukaisesta rakentamista:

Julkaistu 13.3.2020 klo 16.26, päivitetty 2.2.2022 klo 14.38

  • Tulosta sivu