© Anna-Riina Mustonen
Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkijat Sanna Suikkanen ja Sari Kauppi keräävät pussillisen roskia osana Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaa. Tutkijat analysoivat, minkälaisia vaikutuksia roskaantumisesta on ympäristölle ja kertovat, mitä hyötyä roskista olisi ollut, jos ne olisi laitettu lajiteltuna jätekeräykseen.
”Ympäristön roskaantumisesta voi olla vahinkoa niin luonnon eliöille kuin ihmisillekin”, erikoistutkija Sanna Suikkanen sanoo.
”Roskat voivat vaikuttaa suoraan eläimiin esimerkiksi siten, että eläimet takertuvat roskiin, saavat niistä vammoja tai syövät niitä, tai epäsuorasti muuttamalla niiden elinympäristöä. Ihmisille roskista aiheutuu taloudellista haittaa siivouskulujen muodossa tai terveydellisiä ongelmia: terävät roskat voivat aiheuttaa vammoja myös ihmisille ja heidän lemmikeilleen ja toisaalta epäsiisti ympäristö voi olla stressaava.”
Roskia pitäisi ajatella materiaaleina, jotka oikein lajiteltuna päätyvät uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
”Me suomalaiset olemme loistavia pantillisten pullojen kierrättäjiä, palautusasteet ovat jo vuosia olleet 90 prosenttia tai yli. Pantittomien muovien ja lasien kierrätystä sen sijaan voisimme parantaa, koska esimerkiksi muovipakkausten kierrätysaste on alle 20 prosenttia. Muovipakkausten kierrätyksestä saadaan materiaalia uusiin pakkauksiin ja uusiin tuotteisiin, eli todellakin kannattaisi lajitella muovit omaan jäteastiaan. Kierrätetyn materiaalin käyttö säästää neitseellisiä raaka-aineita”, erikoistutkija Sari Kauppi sanoo.
Yle tekee tutkijoiden roskaretkestä insertin osana Miljoona roskapussia -kampanjaa ja se esitetään huhtikuussa.