Purkukatselmuksia ja julkisten tilojen monikäyttöä – CIRCWASTE-edelläkävijäkunnat kokoontuivat Lahdessa

Huonekalutehtaan vanhat hallit elävät uutta elämää Lahden ammattikorkeakoulun tiloina Niemen kampuksella. Tämä rakentamisen kiertotalouden malliesimerkki toimi kohtaamispaikkana kuntien kiertotalouden asiantuntijoille, kun CIRCWASTE-edelläkävijäkunnat kokoontuivat yhteen. Päivän aikana verkostoiduttiin, opittiin uutta ja vaihdettiin kokemuksia kiertotalouden edistämisestä kuntien rakennustoiminnassa.

Maa-ainekset kiertoon

Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä tuli kertomaan kokemuksistaan ylijäämämaiden ja uusiomaa-ainesten hyödyntämisessä. ”Tarvittava tekniikka on olemassa. Haasteena on uusiomaa-ainesten korkea hinta neitseelliseen maa- ja kiviainekseen verrattuna”, Leiskallio kiteytti.

Koska maa-ainesten loppusijoitustilaa on niukasti, olisi tärkeää saada alalle massakoordinaattori eli toimija, joka keskitetysti koordinoisi materiaalivirtoja alueella.

Rakennus- ja purkujätteiden lajittelulla materiaalit talteen

Mika Järvelä Lahden kaupungilta kertoi kaupungin purkukatselmuspiloteista. Purkukohteiden jätearviointi on haastavaa, sillä tiedot vanhoista rakennuksista ja niihin tehdyistä remonteista ovat puutteellisia. Kaupungin kokemusten mukaan purkujätteiden lajitteluun velvoittaminen ei tuota lisäkustannuksia, mutta jätteet saadaan paljon tehokkaammin hyötykäyttöön. Järvelän mukaan on hyvin tärkeää, että kaupunki edellyttää tilaajana tarkkaa purkukohteen etukäteisarviota ja varaa riittävästi resursseja työn valvontaan.

Joensuulainen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kehittää rakennus- ja purkujätteiden lajittelua sekä kierrätystä omistajakuntiensa alueella Pohjois-Karjalassa. Kokeilujen kautta on selvinnyt, että rakennuskohteissa puutteellisen lajittelun taustalla on kiire, tilanpuute ja heikko hintaohjaus. Lajitelluille materiaaleille tarvitaan myös kysyntää. ”Sekaisen jätteen ja lajiteltujen jakeiden hintaeron täytyy motivoida lajittelemaan. Asian kannalta keskeisintä on myös se, että materiaaleille ei ole tällä hetkellä markkinoita eikä kiertotalouden markkinamekanismit toistaiseksi vielä toimi”, Matti Mikkelä Puhakselta tiivistää.

Yksi tehokas keino parantaa rakennusjätteiden lajittelua on se, että tilaaja edellyttää riittävää lajittelun tasoa. Lisäksi tarvitaan ohjeistusta, kylttejä ja sopivat keräysvälineet. ” Jos materiaaleille on kysyntää, hintaohjaus toimii ja lajiteltuja rakennusjätteitä tarvitaan, niin siinä vaiheessa asenne ei ole mikään ongelma”, Mikkelä kiteyttää.

Petr Hradilin (VTT) korosti esityksessään suunnittelun merkitystä rakennusjätteen kierrättämisen mahdollistajana. Rakennusmateriaaleista pitäisi olla saatavilla selkeät tiedot ja materiaalit täytyisi saada purettua erilleen helposti.

Rakennusosien uudelleenkäyttö jo suunnitteluvaiheessa huomioon

Vähintään yhtä tärkeää muodostuneiden jätteiden lajittelun ja hyödyntämisen ohella on rakennusten suunnittelu siten, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Petr Hradil kertoi, kuinka jätteiden määrää voidaan vähentää käyttämällä rakennusten osia ja rakenteita uudelleen.

Teräksen ja betonin tuotanto on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen lähteitä. Rakentamisen päästöjä voitaisiin merkittävästi vähentää teräksisten ja betonisten osien uudelleenkäytöllä.

Tilojen monikäyttö on tulevaisuutta

Tekstiililajitin

Jáchym Judlin (SYKE) ja Petr Hradilin (VTT) johtamassa työpajassa selvisi, että tilojen monikäyttöisyys puhuttaa monissa kunnissa. Suurimpia esteitä tilojen avaamiselle ovat turvallisuuskysymykset. Teknologia haasteiden selättämiseksi on jo olemassa, mutta se on helpompaa ottaa käyttöön uusissa rakennuksissa. Vanhoissa kohteissa tarvitaan tapauskohtaista suunnittelua.

Kuntalaiset ovat yhä kiinnostuneempia yhteisöllisistä jakamistalouden mahdollisuuksista.

Päivän päätteeksi tutustuttiin Lahden ammattikorkeakoulun komeisiin puitteisiin. Vierailijoille esiteltiin esimerkiksi tekstiilijätteen materiaalikohtaiseen lajitteluun käytettävää laitteistoa.

Päivän esitykset:

• Tervetulosanat, Kati Manskinen, LAMK
• Ylijäämämaiden ja uusiomaa-ainesten hyötykäyttö Lahden kaupungissa, Antti Leiskallio, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
• Tuloksia ja kokemuksia Lahden purkukatselmuspiloteista, Mika Järvelä, Lahden kaupunki
  • Purkupilotit-kiertotalous purkuhankkeissa Lahden
  • Rakennusten ja rakenteiden purkuprosessin laadunhallinta ja jätehuolto; Purkukatselmusmenettelyn pilotointi
  • Betonimurskeohje: Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa Lahden ja Hollolan alueella
• Opportunities for construction and demolition waste reduction by reuse of building elements, Petr Hradil, VTT
• Rakennusjätteiden lajittelun haasteet ja käytäntöjen kehittäminen, Matti Mikkelä, Puhas Oy