© Unsplash
Ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston ympäristöneuvos Riitta Levisen mukaan Suomen jätehuollon taso on kehittynyt paljon siitä, kun Suomi liittyi EU:hun.
– Jätehuoltomme on Euroopan mittapuulla asianmukaista, ja esimerkiksi vaarallisista jätteistä on huolehdittu jo pitkään hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Hieno saavutus on sekin, että yli 90 prosenttia juomapulloista ja -tölkeistä kierrätetään.
Jätteiden hyödyntämistä on lisännyt jätteen kaatopaikkakäsittelystä perittävä jätevero ja vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Toisaalta kaatopaikkareitin tukkiminen on lisännyt yhdyskuntajätteiden polttoa.
– Yhdyskuntajätettä poltetaan tällä hetkellä liian paljon, varsinkin kun poltettavaan jätevirtaan päätyy jakeita, jotka olisi mahdollista kierrättää, Levinen toteaa. Hänestä siinä onkin jatkossa eniten kehittävää.
– Kierrätysasteemme on pysynyt sitkeästi samalla noin 40 prosentin tasolla.
Suomi päätyikin keväällä 2023 EU:n varhaisvaroituskertomuksessa niiden maiden joukkoon, jotka eivät näyttäisi saavuttavat unionin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita vuodelle 2025. Myöskään jätemäärien vähentäminen ei ole onnistunut, mikä johtuu Levisen mukaan pääasiassa valtiomme tuotantorakenteesta.
– Teollisuus ja erityisesti kaivostoiminta tuottaa jätteistämme yli 80 prosenttia. Myös yhdyskuntajätteen määrä kasvaa edelleen jopa valtion talouskasvua enemmän.
Konkreettisia keinoja kierrätyksen tehostamiseen
Levisen mukaan tulevien vuosien tehtävälistalla on ennen kaikkea kierrätyskelpoisen jätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja helpottaminen. Kiinteistökohtaisia keräyspisteitä on lisättävä, ja lainsäädäntöä on jo tiukennettu.
– Tuloksia nähdään lähivuosina.
Myös jokaisen jätteen tuottajan aina taloyhtiöasukkaista suuryrityksiin pitäisi lajitella jätteet jatkossa tarkemmin. Sekajätteeseen päätyy kierrätyskelpoista materiaalia, vaikka sopiva keräyspiste olisi vieressä.
– Meidän pitääkin lyödä viisaat päämme yhteen ja etsiä uusia kannustimia, Levinen sanoo.
Neuvontakampanjojen lisäksi tarvitaan taloudellista ohjausta, josta hyvä esimerkki on lajitteluun kannustavat kuntien jätetaksat. Eri jätejakeiden kierrätysasteeseen voidaan vaikuttaa myös erilaisten tuotteiden, kuten huonekalujen, uudelleenkäyttöä lisäämällä.
– Tuotteiden elinkaaren pidentäminen pienentää syntyvän jätteen määrää ja siten osaltaan vaikuttaa kansalliseen kierrätysasteeseemme. Uudelleenkäyttö myös edistää kiertotaloutta ja säästää resursseja, Levinen kiteyttää. Kierrätysmateriaaleille tarvitaan uusia markkinoita, ja EU:ssa ollaankin asettamassa erilaisia käyttöosuusvelvoitteita.
– Niiden mukaan esimerkiksi tietty osa pakkauksista on valmistettava kierrätysmateriaaleista.
Levinen korostaa, että kierrätyksen tehostaminen vaatii koko jätealan yhteistyötä.
– Kestävä jätehuolto on meidän kaikkien yhteinen asia. Vaikka jätehuollon järjestämiseen liittyy eri näkemyksiä, asioita on tärkeää kehittää yhdessä keskustellen ja tietoa vaihtaen.
Paikallinen jätetieto herättää tervettä kilpailua
Tulevina vuosina Levinen toivoo näkevänsä yhtä onnistuneita tutkimushankkeita kuin Circwaste on ollut. Hankkeen aikana on luotu pohja jätteiden määrän ja kierrätysasteen alueelliselle seurannalle, johon EU-komissiokin kannustaa.
– Parhaimmillaan seuranta saa kunnat suoriutumaan aikaisempaa paremmin ja ehkä kilvoittelemaankin keskenään.
Vaikuttavimpien toimenpiteiden löytämiseksi yhdyskuntajätteen koostumuksen seurantaa on tärkeää jatkaa.
– Kun tiedämme, mitä sekalaiseen jätteeseen päätyy, pystymme kohdistamaan lisätoimenpiteet juuri oikeisiin jätevirtoihin, Levinen pohtii.
Uusia keinoja tarvitaan myös jätteenpolton vähentämiseen. Se vaatii todennäköisesti lainsäädännöllistä ja taloudellista ohjausta.
– EU-komissio suositteleekin Suomelle esimerkiksi jätteenpolttoveron asettamista tai jätteenpolton sisällyttämistä päästökauppaan.
Tutustu Riitta Levisen aiheesta pitämään alustukseen Jätealan neuvottelupäivillä 1.–2.2.2023!
Kirjoittaja: Sanna Karppinen