Hämeenlinnassa tehdään töitä rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi

Uutinen 9.9.2020 klo 13.55
Pilottikohde Moreenissa kaavoitettuja tontteja on täytetty ja tiivistetty ylijäämämaalla. Näin tontille myöhemmin rakennettaessa ei täyttöön tarvitse käyttää neitseellisiä maa-aineksia. © Hämeenlinnan kaupunki

Jo 1990-luvulla Hämeenlinnan kaupungin organisaatiossa nousi esille, että kaupungin maa-aineshuollon kiertotaloutta tulee kehittää. Kaupungin omien infratyömaiden ylijäämämaa-ainesten kiertotalouden kehittäminen nähtiin ensimmäisenä askeleena kohti kokonaisvaltaisempaa toimintamallia.

”Kaupungin organisaatiossa sekä sidosryhmillä on ollut ymmärrys maa-aineshuollon kehittämisen tärkeydestä, ja tahtoa toteuttaa parempaa kiertotaloutta”, sanoo kiertotalouskoordinaattori Jenni Harmoinen Hämeenlinnan kaupungilta.

Vuosina 2016–2019 kaupunki osallistui yhteishankkeeseen Linnan kehitys Oy:n ja Hämeen liiton kanssa. Maa-ainesten kierrätyksen kehittämiseen keskittyvä selvityshanke loi pohjan omalle jatkotyölle massatalouden suunnittelulle rakentamisessa. Hankkeen aikana luotiin seuraavat tavoitteet Hämeenlinnan maa-aineshuollolle:

  • Maankaatopaikalle viedään vain sellainen maa-aines, jota ei voida hyödyntää muulla tavoin.
  • Rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan aluekohtaisesti, mikä mahdollistaa maa-ainesten suuremman volyymin ansiosta taloudellisesti kannattavamman toiminnan.
  • Kaavoitusta ja rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti: 5-vuotissuunnitelma.
  • Maa-ainesten kiertotaloutta tukevat toimenpiteet huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa kaavamerkinnöin ja -varauksin.
  • Tarvittavista luvista ja ilmoituksista pidetään kirjaa.
  • Lupaprosessit käynnistetään viipymättä lupatarpeen tietoon tullessa.

Tuumasta toimeen

Nyt nämä tavoitteet on otettu käytäntöön. Maa-aineksia hyödynnetään sellaisenaan kaupungin ja sen sidosryhmien infrakohteissa, niitä välivarastoidaan ja jalostetaan jatkokäyttöön. Vielä osa päätyy läjitykseen, vaikka kaupungilla ei omia maankaatopaikkoja olekaan tällä hetkellä käytössä.

Kiertotalouskoordinaattori fasilitoi hankkeiden edistymistä kiertotalouden osalta. Lisäksi maa-aineshuollossa keskeisimmät roolit on tunnistettu, ja näille rooleille on luotu kiertotalouteen liittyvät tehtävänkuvat, joita jokainen osaltaan noudattaa. Roolit ovat:

  • Maankäytön suunnittelu- ja rakennuttamisen vastuuhenkilöt
  • Kaavoittaja
  • Massojenhallinnan vastuuhenkilö
  • Infrasuunnittelija
  • Vastaava mestari
  • Kokonaishallinnan ohjausryhmä

”Työ tavoitteiden täyttämiseksi on aloitettu hyvällä vauhdilla. Kiertotaloutta edistävä tehtävänkuva auttaa sitouttamaan henkilöstöä toteuttamaan näitä rooleja paremmin kuin ennen”, jatkaa Harmoinen.

Pilottien kautta toimintamallin monistamiseen

Kokemuksen kautta tavoitteissa pyritään kehittymään niin, että uusi käytäntö tulee pikkuhiljaa osaksi normaalia toimintaa. Kun uusi toimintamalli on saatu jalkautettua kaupungin omissa hankkeissa, käynnistetään selvitys siitä, miten toimintamalli saadaan laajennettua koskemaan yksityisiä toimijoita, ja laajemmin myös kaupungin toimintoja. Ensimmäisistä kohteista saatavan osaamisen ja ymmärryksen myötä mahdollistuu ennakoiva suunnittelu ja oikea-aikaiset toimenpiteet tulevissa hankkeissa. Samankaltaista toimintaa on mahdollista monistaa myös kiinteistö- ja viherpuolella tulevaisuudessa.

”Kehitystyön muutokseen on sitouduttu hyvin. Prosessin alkupään kiertotalouden panostusta on vielä kasvatettava, mutta tahtotila on sielläkin jo olemassa, ja sitoutuminen tähän uuteen toimintamalliin näkyy myös prosessin alkupäässä. Kiertotalouden vastuuhenkilöä tässä kuviossa tarvitaan”, Harmoinen sanoo.

Moreeni toimii esimerkkinä

Vuosi 2019 oli ensimmäinen vuosi, johon kehitystyöllä oli konkreettisia vaikutuksia. Hämeenlinnan infran ylijäämämassojen kuljetusmatkat lyhenivät 8,52 kilometristä 3,14 kilometriin vuodesta 2018 vuoteen 2019. Ennen kehitystyötä 28 % massoista kierrätettiin, vuonna 2019 jo 62 % päätyi kierrätykseen. Jos Moreenin pilottikohteessa olisi toimittu vanhalla toimintamallilla ja maa-ainekset olisi viety yksityisiin vastaanottopaikkoihin, urakan kustannukset olisivat olleet 460 000 euroa enemmän. Pilottikohteen CO2-päästöjen säästöt aiempaan verrattuna olivat yhteensä 38,1 tn. Alla olevissa taulukoissa on esitetty pilottikohteiden säästölaskelmia.

Työmaa Ylijäämämaita Kierrätetty Kommentti Kokonaissäästöt
Painokankaanmäki 96 000 tn 70 000 tn Tontin esirakentaminen (lyhyt matka) Kuljetussäästöt 94 000 €
Kaatopaikkasäästöt 163 300 €
Kitkamaankatu 15 800 tn 15 800 tn Välivarastoitu myöhempää käyttöä varten

Kuljetussäästöt 22 800 €
Kaatopaikkasäästöt 36 800 €

Kirstula 17 000 tn 0 tn Tyryn kaatopaikalle (pitkä matka)  
Ojoinen 39 500 tn 7 300 tn Urakoitsija välivarastoinut myöhempää käyttöä varten Kaatopaikkasäästöt 17 000 €
Asevelikylä 37 600 tn 3 000 tn Vanhoja rakennekerroksia käytetty kunnossapidossa

Kuljetussäästöt 2 500 €
Kaatopaikkasäästöt 7 000 €

Taula-matintie 3 400 tn 1 000 tn Hankesisäinen kierrätys ja välivarastointi

Kuljetussäästöt 1 000 €

Kaatopaikkasäästöt 2 300 €
  209 300 tn 97 100 tn   346 700 €

Taulukko 1. Vuonna 2019 ylijäämämaita kaivettiin noin 209 000 t, josta hyödynnettiin noin 46 %. © Hämeenlinnan kaupunki

 

Työmaa Kuljetusten vähennys CO2-päästöjen säästöt Kuljetusten €-säästöt
Painokankaanmäki 43 100 km 27,9 tn 94 000 €
Kitkamaankatu 15 800 km 10,2 tn 22 800 €
Asevelikylä 1 700 km 1,1 tn 2 500 €
Muut työmaat < 2 000 km < 1,3 tn 2 900 €
  62 600 km 40,5 tn 122 200 €

Taulukko 2. Kuljetusten vähentämisestä saavutetut päästöjen ja eurojen säästöt. © Hämeenlinnan kaupunki

Lisätietoja

  • kiertotalouskoordinaattori Jenni Harmoinen, Hämeenlinnan kaupunki, puh. 050 5947 647, jenni.harmoinen@hameenlinna.fi

  • Tulosta sivu