Kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanolla Suomi asettaa ensimmäisenä maana maailmassa katon luonnonvarojen absoluuttiselle käytölle. Vuonna 2035 luonnonvaroja tulisi kulua vähemmän kuin vuonna 2015.
Yksittäisistä toimialoista kiinteistö- ja rakennusala joutuu tämän sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden myötä totisesti hommiin. Ala tuottaa noin 35 prosenttia maailman, myös Suomen, kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Rakennus- ja purkujäte muodostaa EU:ssa noin 25–30 prosenttia kaikesta tuotetusta jätteestä.
Tämän hetken valinnoilla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen
Kiertotaloudesta muutoksia pitää tehdä koko ketjussa. Rakennusalalla tällä ketjulla tarkoitetaan niin kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa kuin myös purkua ja uusiokäyttöä. Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja energiatehokkuus.
Rakennusalan ratkaisuiden aikajänne on pitkä. Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin 1–2 prosentin vuosivauhdilla, joten ne ratkaisut, joita nyt tehdään, vaikuttavat vielä kymmenien vuosien päästä. Muutoksia toimintatapoihin tulisi saada aikaan pikaisesti ja niiden tulisi kohdentua jokaiseen peruskorjattavaan tai uudisrakennettavaan kohteeseen. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on aina ensisijainen ratkaisu – rakennuskanta tulisi nähdä muunneltavana ja kehitettävänä resurssina.
Tilaajat vauhdittavat muutosta
Kiertotalousohjelmassa todetaan, että julkisella sektorilla tulisi hankkia ja suunnitella vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa. Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit halutaan kaikkiin julkisiin rakennushankkeisiin jo vuonna 2022.
Katse kohdistuukin entistä vahvemmin julkisen sektorin tilaajiin muutoksen kirittäjinä. Rakentamisen kiertotalouden edistäminen koskee kaiken kokoisia kuntia, joissa ylläpidetään, lämmitetään, rakennetaan ja korjataan rakennuksia.
Kiertotalouden mukaisia ratkaisuja ei kuitenkaan osata vielä hankkia, tilata tai vaatia läheskään riittävissä määrin. Kiertotalouden mahdollisuuksien vieminen urakka-asiakirjoihin ja suunnitelmiin vaatii määrätietoisuutta. Kiertotalousratkaisut tulisi huomioida jo tarpeita määriteltäessä.
Varsinais-Suomen liiton viime vuonna tilaamassa tapausesimerkkeihin nojaavassa selvityksessä halusimme selkeästi ja helposti osoittaa niitä mahdollisuuksia, joita tilaajilla on jo nykyisin. Tarkoituksenamme oli syventää tietopohjaa, antaa syötteitä ja kannustaa aktiivisempaan vuoropuheluun markkinoiden kanssa.
Kiertotalousrakentamista haja-asutusalueilla ja keskuskaupungeissa
On kuitenkin huomioitava, että vaikka rakentamisen kiertotalous koskettaa jokaista kuntaa, niin tarpeiden ja lähtötilanteiden skaala on laaja ja tästä syystä esimerkkejäkin kaivataan runsaasti. Julkisesta keskustelusta on löydyttävä samaistumispintaa kaikille.
Esimerkiksi Lounais-Suomessa on lähes 700 000 asukasta, mutta nyky- ja erityisesti tulevaisuuden tarpeet alueen sisällä vaihtelevat merkittävästi. Turun kaupunkiseudun ydinalueilla väkimäärä kasvaa. Siellä on kasvava tarve pientaloasumiselle, vanhojen 1970–80–luvuilla rakennettujen lähiöiden peruskorjaamiselle sekä koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten rakentamiselle. Muuttotappioalueilla taas on syytä arvioida olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäviä, monikäyttöisiä, purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltuja tiloja.
Esimerkkipuheen on monipuolistuttava. Pientä kuntaa ei saa tarttumaan toimeen ja näkemään mahdollisuuksia, jos jokainen rakentamisen kiertotalouden esimerkki on miljoonaluokan säkenöivä kulttuurikeskus tai kampusalue. Tarvitsemme enemmän puhetta esimerkiksi kunnantalojen vuokramalleista tai ihan tavallisten kerrostalokohteiden peruskorjauksesta kiertotalouden periaatteita hyödyntäen.
Uudenlainen työ tarvitsee tekijöitä
Suomessa kiinteistö- ja rakentamisala työllistää jopa puoli miljoonaa ihmistä. Kiertotalouden mukaisiin toimintatapoihin siirtymisen arvioidaan luovan Euroopan rakennussektorille jopa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Rakennusjätteen kierrätysasteen nousu itsessään vaatii lisää tekijöitä ja työ tulee oletettavasti painottumaan nykyistä vahvemmin olemassa olevien rakennusten korjaamiseen. Mutta kiertotalous pakottaa sektorin paljon tätä laajempaan uudistumiseen. Tehtaat voivat nousta työmaiden rinnalle työn tekemisen paikkoina, mikäli modulaarinen rakentaminen ja esivalmistettuihin osiin nojaaminen vahvistuu.
Rakennusteollisuuden sisällä on luottoa siihen, että toimiala voi tulevaisuudessa perustua pitkälti kiertotalouteen. Kiertotalouden strategisen ohjelman myötä halutaan panostaa myös julkisiin hankintoihin. Rakennusteollisuudesta kuitenkin peräänkuulutetaan paljon nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä, jotta alaa saadaan kehitettyä eteenpäin. Yhteiset pöydät kutsuvat.
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija
Valonia, Varsinais-Suomen liitto