Kiertotalouteen siirtyminen on suuri yhteiskunnallinen mullistus, jolla on vaikutuksia ihmisten elämään. Näistä vaikutuksista on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Monet ihmiset ovat huolissaan ympäristön tilasta ja pitävät ympäristöystävällisten arkisten valintojen tekemistä tärkeänä. Asuinpaikka kuitenkin vaikuttaa mahdollisuuteen elää ympäristöystävällisemmin.
Kotitalouksien lajitteluinto avainasemassa kierrätystavoitteiden saavuttamisessa
Kotitalouksien jätteiden lajittelun tehostaminen on avainasemassa vastatessa kiristyviin eurooppalaisiin jätteidenkierrätystavoitteisiin. Kotitaloudet ja kansalaiset voivat omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän ja syntyvät jätteet lajitellaan tehokkaasti, jotta ne voidaan kierrättää.
Tutkimusten mukaan kotitalouksien lajittelukäyttäytymiseen vaikuttavat sekä yksilöiden henkilökohtaiset tavat ja kokemukset että ulkoiset tekijät, kuten taloudelliset kannustimet ja kierrätyksen helppous. Yksi merkittävimmistä tekijöistä on lajiteltujen jätteiden keräyspisteiden saavutettavuus. Onko keräyspisteitä tarjolla omalla asuinalueella ja kuinka pitkä matka lähimmälle pisteelle on kotoa? Onko jätteet helppo viedä kiertoon iltakävelyllä tai työmatkalla vai onko lähin piste niin kaukana, että matkaan tarvitaan autoa?
Jätehuollon palvelutasosta ja lajittelumahdollisuuksista on säädetty laissa. Esimerkiksi lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteiden keräyspisteen on oltava jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa ja muovipakkausjätteen keräyspisteen yli 10 000 asukkaan taajamassa. Näiden erilliskeräyspisteiden verkoston tulee kattaa koko maa, ja pisteitä tulee olla väestöntiheys huomioon ottaen alueittain tasapuolisesti. Niiden pitäisi myös sijaita helposti saavutettavissa paikoissa, kuten päivittäistavarakauppojen ja palveluiden yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella. Erilliskeräyspisteiden verkosto on täydentynyt viime vuosien aikana merkittävästi varsinkin muovipakkausjätteiden keräyksen osalta.
Muovinkeräyspisteiden saavutettavuus vaihtelee alueiden välillä
Vuoden 2019 lopussa muovipakkausjätteen aluekeräyspisteitä oli lähes jokaisessa kunnassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa varsin moni joutuu kuitenkin turvautumaan autoon viedessään muovia lähimmälle keräyspisteelle.
Lataa isompi kuva (png). © SYKE / Circwaste 2020
Jätteiden erilliskeräyspisteiden saavutettavuus vaihtelee erilaisten asuinalueiden, kuntien ja alueiden välillä. Esimerkiksi muovipakkausjätteen aluekeräyspisteiden verkosto on tihein kaupunkiseuduilla ja suurissa taajamissa, joissa on eniten ihmisiä. Siellä myös muodostuu eniten pakkausjätettä. Viime vuosina myös muovipakkausjätteen keräys suoraan kiinteistöiltä on lisääntynyt voimakkaasti. Nykyään jo monella alueella saa halutessaan muovipakkausjätteen keräysastian omaan kotipihaan. Jätelain uudistuminen tuo parin vuoden päästä muovipakkausjätteen keräysastiat taajamien suuremmille asuin- ja yrityskiinteistöille kautta maan.
Osassa maata pitkät etäisyydet ja keräyspisteiden puute voivat merkittävästi hankaloittaa lajittelua. Keräyspisteen löytyminen omalta lähialueelta kannustaa lajittelemaan. WasteLess-hankkeen Pohjois-Karjalan kylissä tehdyissä haastatteluissa maaseudun asukkaat nostivat keräyspisteiden saavutettavuuden parantamisen tärkeimmäksi tekijäksi, joka kannustaisi lajittelemaan jätteitä paremmin. Moni haastatelluista oli intoutunut lajittelemaan sen jälkeen, kun lähimmälle kirkonkylälle tuli muovipakkausjätteen keräyspiste. Usein mahdollisuus viedä muovipakkauksia keräykseen kannustaa kuljettamaan samaan keräyspisteeseen myös muita jätemateriaaleja.
Suomalaisista 57 prosenttia asuu korkeintaan kahden kilometrin päässä muovipakkausjätteen erilliskeräyspisteestä. Parhaiten saavutettavissa keräyspisteet ovat Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomen maakuntien asukkaille. Muualla Suomessa suurin osa väestöstä asuu yli kahden kilometrin päässä keräyspisteestä ja joutuu turvautumaan autokyytiin kuljettaessaan lajiteltuja muovipakkausjätteitään.
Kaasu- tai sähköautolla viemään jätteitä?
Keräysverkoston laajentaminen harvemmin asutuille alueille voi lisätä keräämisestä aiheutuvia kuljetuksen päästöjä. Toisaalta päästöjä syntyy myös silloin, jos ihmiset joutuvat itse kuljettamaan lajiteltuja jätteitään autolla pitkiä matkoja. Toistaiseksi samoilla alueilla, joilla omaa autoa tarvitaan jätteiden kuljetukseen, vaihtoehtoisia auton käyttövoimia kuten sähköä ja kaasua ei ole kattavasti saatavilla.
Tieliikenne aiheuttaa neljänneksen Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä. Lihasvoimilla liikkumisen ja joukkoliikenteen suosiminen on tärkeää. Se ei kuitenkaan ole kaikilla alueilla aina mahdollista esimerkiksi pitkien etäisyyksien ja julkisen liikenteen puutteen vuoksi. Ympäristöä vähemmän kuormittavien käyttövoimien, kuten biokaasun ja sähkön, käyttäminen on yksi tapa vähentää liikenteen päästöjä.
Kaasuntankkausasemia ja sähköauton latauspisteitä ei vielä ole kaikkialla Suomessa. Kaasuntankkausasemat ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen, kaasun siirtoverkoston ulottuville. Verkoston ulkopuolella biokaasun jakelua on erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla on jätteistä biokaasua valmistava laitos. Itä- ja Pohjois-Suomessa arkinen biokaasuautoilu ei ole vielä mahdollista.
Sähköautojen julkisten latauspisteiden verkosto kattaa huomattavasti suuremman osan maasta kuin kaasuntankkausasemien verkosto. Latausasemien saavutettavuus on parasta maan lounaisosissa ja heikointa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Latauspisteitä löytyy kuitenkin jokaisesta maakunnasta.
Circwaste-hanke seuraa kiertotalouden edistymistä kotitalouksien arjessa
Circwaste-hankkeessa kehitetään indikaattoreita kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten ja edellytysten alueelliseen seurantaan. Seuraamme hankkeessa muun muassa muovipakkausjätteen, poistotekstiilien sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyspisteiden sekä kaasuautojen tankkaus- ja sähköautojen latauspisteiden saavutettavuuden kehittymistä.
tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus
erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus
Lisää tietoa indikaattoreista ja karttakuvia
Lähteet ja lisätietoa
-
Jätelainsäädäntö ja jätesäädöspaketti, ympäristöministeriö (2020)
-
Yhdyskuntajätteet tehokkaammin kiertoon myös maaseudulla (blogi 2.4.2020)
-
Yhdyskuntajätteen erilliskeräysvaihtoehtojen vaikutusten arviointi, Antti Niskanen, LCA Consulting Oy (2020) (pdf)
-
Uusi päästölaskentajärjestelmä kaikille Suomen kunnille – päästövähennys keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2005, tiedote 10.2.2020, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
-
Who recycles and when? A review of personal and situational factors (P.Wesley Schultz, Stuart Oskamp, Tina Mainieri / Journal of Environmental Psychology, Volume 15, Issue 2,1995)
-
What motivates households recycling behaviour in recycling schemes of different maturity? Lessons from Lithuania and Sweden (Jurate Miliute-Plepiene, Olle Hage, Andrius Plepys, Algirdas Reipas / Resources, Conservation and Recycling, Volume 113, 2016)