Keskustelu muovista on ollut viime aikoina yksi kahvihetkien kuumimmista teemoista. Argumentteja löytyy muovin puolesta ja muovia vastaan. ”Mikromuovi on vaarallista! Nyt emme voi käyttää fleece-vaatteita, koska niistä irtoaa pesussa mikromuovia.” ”Näin eilen järkyttävän luontodokumentin merien muoveista, siinä linnun nokkaan oli tarttunut muovia”. ”Kuinka pakkaamme elintarvikkeemme turvallisesti, jos muovi kielletään kokonaan?”.
Myös EU:n komissio on tarttunut muoviongelmaan julkaisemalla EU:n ensimmäisen muovistrategian. Sen tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia. Komissio on toukokuun alussa antanut esityksen kertakäyttömuovin vähentämiseksi: eräät muovituotteet, joiden on todettu olevan suurimpia yksittäisiä merien muoviroskia, tullaan mahdollisesti kieltämään. Suomi laatii parhaillaan omaa muovitiekarttaa, jonka tavoitteena on tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä. Tiekartta tukee myös tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä.
Muovit tehokkaasti hyötykäyttöön Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan Jätehuolto toimitti viime vuonna materiaalihyötykäyttöön yli 60 prosenttia kaikista kotitalouksien ja yritysten käsitellystä jätteistä. Muovin kierrättämiseen on maakunnassamme kiinnitetty erityistä huomiota. Meillä on pakkausmuovinkeräystä yhteensä 18 ekopisteellä; RINKI Oy ylläpitää 16 muovinkeräyspisteittä, ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH) kahden täydentävän keräyspisteen ansiosta jokaisesta alueen kunnasta löytyy oma muovinkeräyspisteensä. Kaupunkitaajamissa EKJH tarjoaa kiinteistökohtaista pakkausmuovin noutoa. Vapaaehtoiseen pakkausmuovin keräykseen on liittynyt jo 430 taloyhtiötä ja pientaloa.
Muovipakkaukset toimitetaan Etelä-Karjalasta Fortum Oyj:n kiertotalouskylään Riihimäelle. Etelä-Karjalassa kerätystä kotitalouksien kuivajätteestä, joka toimitetaan myös Riihimäelle, 46 prosenttia lajitellaan edelleen Fortum Waste Solutionin ekojalostamossa kierrätyskelpoiseksi muoviksi, metalliksi ja orgaaniseksi jätteeksi. Fortum Oyj valmistaa erilliskerätyistä kuluttajamuovipakkauksista CIRCO-kierrätysmuovia teollisuuden raaka-aineeksi.
Modernia teknologiaa ja ruohonjuuritason toimintaa
Etelä-Karjalassa on käynnistynyt myös komposiittituotteita valmistavan pilottilaitoksen toiminta. Wimao Oy:n komposiittituotteiden raaka-aineena käytetään useita jätejakeita, myös muovia. Yliopistokaupunki Lappeenrannassa tehdäänkin laajaa yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa muun muassa jätteiden uudelleenmaterialisointiin liittyen.
Jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvässä neuvonnassa tulee muistaa kiinnittää huomio kierrättämisen lisäksi myös jätteiden määrän ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tärkeintä on, että muovia ei heitetä luontoon. EKJH:n tehokas neuvontatiimi vei tätä kierrätysoppia keväällä käytäntöön yhdessä Imatran seudun ympäristötoimen kanssa koululaisten roskahaasteessa.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle myönnettiin 7.6. vuoden 2018 Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen (SKTY) Kuntatekniikan saavutus -palkinto muovin erilliskeräyksen onnistuneesta järjestämisestä.
Alueemme on vahvasti mukana muovin kierrättämisen edistämisessä. Otan mielelläni vastaan vinkkejä maakuntamme kiertotalouden edistämiseksi, laita viestiä tulemaan! Jos käytät pullopostia, unohda muovipullot!
Salme Muurikka
Ympäristötarkastaja, Circwaste-aluekoordinaattori Etelä-Karjalassa
Lappeenrannan kaupunki
salme.muurikka@lappeenranta.fi
Lisätietoa: