Tavoitteellinen ja tuloksekas kiertotalouden edistäminen niin maakunnan kuin valtakunnan tasollakin vaatii johdonmukaista otetta toteuttamiseen, tiivistä etenemisen seurantaa sekä mahdollisimman laajaa pohjatyötä ja lähtötilanteen tuntemusta. Vain näin voimme taata, ettemme rakenna tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa mututuntumien ja nopeiden voittojen varaan.
Miten asiaa on Varsinais-Suomessa lähestytty?
Johdonmukaisuutta Varsinais-Suomen kiertotaloustyöhön tuo talvella 2017 laadittu alueellinen kiertotalouden tiekartta. Tiekartta itsessään ei alueen toimintaa kehitä vaan se toimii tukityökaluna, toimenpideohjelmana ja jatkuvana muistutuksena siitä, kuinka moninaisesta asiasta on kyse. Keskeistä on laajapohjainen yhteistyö sekä aktiivisten keskusteluyhteyksien ylläpito. Näin laajan kokonaisuuden edistämisessä puhuminen kannattaa aina.
Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaalia erityisesti kiertotalouden näkökulmasta selvitettiin maakunnassa kevään 2017 aikana. Selvityksessä keskityttiin tietoisesti sellaisiin virtoihin, joiden tuotteistamiseen ja käyttöön löytyy jo ratkaisuja. On tärkeää ratkaista materiaalivirtojen suurien massojen käyttö, jotta myös pienemmistä virroista syntyviä suuremman lisäarvon tuotteita on mielekästä etsiä. Koko ketjun taloudellisuus ja kestävyys ei toteudu kiertotalouden ajattelun mukaisesti, mikäli suurista virroista etsitään vain promillen hyödyntävää kultahippua.
Maatalouden sivuvirrat
Selvityksen mukaan tiedossa olevista suurista materiaalivirroista suurin kiertotalouden potentiaali Varsinais-Suomessa löytyy maatalouden sivuvirroista, joista voitaisiin tuottaa entistä enemmän energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.
Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätyslannoitetuotannolla voitaisiin korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Samalla vähenisivät haitalliset ravinnevalumat Itämereen.
Maakunnassa on intoa kehittää kiertotaloutta sellaisena kuin se onkin – koko yhteiskunnan läpileikkaavana ilmiönä. Sitran Laura Järvinen ja Samuli Laita kysyivät hiljattain, näemmekö kiertotalousvallankumouksen mahdollisuudet esimerkiksi terveyskeskuksissamme, katurakentamisessa tai liikuntapalveluissa.
Varsinais-Suomessa tähän pyritään aktiivisesti. Kiertotalousperiaatteiden mukaan toimiva maakunta on vajavainen, mikäli alueella panostetaan vain niihin aloihin ja teemoihin, joissa on jo draivia sekä olemassa olevaa kiinnostusta. Huomio on jaksettava kiinnittää myös marginaalisilta kuulostaviin toimialoihin, vaikeisiin aiemmin tyssänneisiin kehityslinjauksiin ja niihin teemoihin, joissa kiertotalouskytköstä voi olla äkkiseltään vaikea nähdä. Varsinais-Suomessa kehitetään rinnakkain niin tulevaisuuden kiertotaloutta tukevaa rakentamista, päiväkotilasten ruoka- ja ravinnekiertoymmärrystä, kuntien uusiutuvan energian hankintoja, maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä, kiertotaloutta tukevaa sianlihan tuotantoa, kaupunkikonsernien kalustekierrätystä kuin esimerkiksi Topinpuiston kiertotalouskeskusta.
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi