© Swedish Wool Initiative
Lihanjalostuksessa yli jäävästä villasta valmistetut kodintekstiilit ja bakteereilla värjätyt housut. Nämä ovat vain pari esimerkkihanketta The Nordic Textile Collaborationin uudessa raportissa, jonka keskiössä ovat vastuullisuus ja tekstiilien kiertotalous.
Vaatteiden kulutus on kasvanut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vaatteet mielletään nykyisin kulutushyödykkeiksi, jotka ostetaan ja poistetaan käytöstä muutaman käyttökerran jälkeen. Samanaikaisesti tekstiilituotannon merkittävät ilmasto- ja ympäristövaikutukset herättävät huolta – tekstiilien tuotantoketju kuluttaa valtavasti vettä, luonnonvaroja ja kemikaaleja.
Vastatakseen näihin haasteisiin Tanskan ympäristövirasto (Miljøstyrelsen) on yhdistänyt voimansa suomalaisen, norjalaisen ja ruotsalaisen sisarorganisaationsa kanssa tekstiilialaa koskevassa hankkeessa, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeen tavoitteena on vähentää vaatteiden ja tekstiilien tarpeetonta hankintaa, pidentää tekstiilien käyttöikää, edistää uusia kiertotalousliiketoimintamalleja Pohjoismaiden muoti- ja tekstiiliteollisuudessa sekä vahvistaa tekstiilien keräystä, lajittelua, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
”Meidän on uudistettava tapamme suunnitella, tuottaa ja käyttää vaatteita ja tekstiilejä sekä käsitellä poistotekstiilejä. Siksi tarvitsemme yhteistyötä koko arvoketjussa. Toivomme, että The Nordic Textile Collaboration edistää omalta osaltaan kiertotalousaloitteita muoti- ja tekstiilialalla”, sanoo Tanskan ympäristöviraston kiertotalous- ja jätehuolto-osaston johtaja Nina Espegård Hassel.
Ensimmäisenä yhteistyövuonna hankeryhmä on laatinut raportin, jossa kartoitetaan ja tarkastellaan yleisellä tasolla joitakin pohjoismaisten yritysten ja muiden toimijoiden monista tekstiilihankkeista. Kartoituksessa saatuja tietoja on tarkoitus hyödyntää yhteispohjoismaisten aloitteiden määrittelyssä ja toteutuksessa vuonna 2023.
Villa ja puuvilla uudessa muodissa
Puuvilla ja tekokuidut ovat tekstiilituotannossa yleisimmin käytettyjä materiaaleja. Puuvillan viljely vaatii kuitenkin merkittävästi peltoalaa ja vettä, ja synteettisten kuitujen, kuten polyesterin, valmistuksessa tarvitaan paljon energiaa ja kemikaaleja. Siksi pohjoismaiset yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät vastuullisia materiaaleja, jotka tukevat ympäristöystävällisempää tuotantoa.
Esimerkiksi Suomessa tutkitaan, kuinka puuvillaisista poistotekstiileistä voidaan valmistaa selluloosakuitua uusien kankaiden ja lankojen raaka-aineeksi. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan testataan, kuinka lihanjalostuksen ja villantuotannon ylijäämämateriaaleja voidaan hyödyntää uusien tekstiilituotteiden valmistuksessa.
”Uusien tekstiilikuitujen valmistaminen kierrätyskuidusta tai muutoin kokonaan hyödyntämättä jäävästä jätemateriaalista vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä tekstiilituotannossa ja keventää siten koko tekstiiliketjun ympäristökuormitusta”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo.
Uusien värjäysmenetelmien metsästys
Tekstiiliteollisuudessa käytetään paljon synteettisiä väriaineita, jotka aiheuttavat riskejä luonnolle ja ihmisille ja joiden käyttöön tarvitaan paljon vettä. Siksi monissa pohjoismaisissa hankkeissa tutkitaan vaihtoehtoisia värjäysmenetelmiä, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät.
Ruotsissa kokeillaan muun muassa levästä saatavia väriaineita, jotka ovat myrkytön ja biohajoava vaihtoehto. Tanskassa testataan maaperän bakteerien käyttöä tekstiilien värjäyksessä, ja Suomessa tutkitaan metsä- ja puuteollisuudesta saatavia mahdollisia väriaineita.
Muuttuvat kulutustottumukset
Tapojen muuttaminen ei koske pelkästään teollisuutta. Meidän on kuluttajina muutettava kulutustottumuksiamme, jos haluamme pienentää shoppailukulttuurin ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi useissa pohjoismaisissa hankkeissa etsitään mahdollisuuksia kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseen.
Esimerkiksi Ruotsissa tutkitaan sitä, kuinka tietyn vaatekappaleen tuotantoketju ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset voidaan lohkoketjuteknologian avulla tehdä täysin läpinäkyväksi. Tämä onnistuu asentamalla vaatteisiin mikrosiru, joka voidaan lukea puhelimella ja näin saada tiedot vaatteen aiemmista vaiheista.
Suomessa puolestaan tarkastellaan vaatevuokrausta edistäviä toimintamalleja. Myynnin sijaan yritykset vuokraavat tuotteita kuluttajille ja luovat näin kierron, jossa tuotteilla on useita käyttäjiä sen sijaan, että ne päätyisivät vaatekomeron perukoille tai jätevirtaan.
Pohjoismaat eturintamassa
Edellä mainittujen projektien lisäksi Pohjoismaissa on käynnissä monia innostavia hankkeita, jotka tukevat siirtymistä kohti tekstiilien kiertotaloutta. Edessä on kuitenkin vielä lukuisia haasteita. Siksi yhteistyön taustalla olevat viranomaiset toivovat, että kartoituksen avulla saadaan näkyviin ne alueet, joilla on mahdollisuuksia innovaatioihin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
erikoistutkija Helena Dahlbo, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 095