Uutinen 24.11.2021 klo 13.58
© Turun kaupunki
Turun kaupunki tavoittelee kestävyyttä kokonaisvaltaisesti – kaupungin tavoitteena on olla resurssiviisas vuonna 2040 ja hiilineutraali jo vuonna 2029. Resurssiviisaus tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käyttö on kestävällä tasolla, materiaalit ja resurssit kiertävät, eikä varsinaista jätettä synny ja luontoa kuormittavat päästöt ovat nollassa. Turun koko aluetta ohjaava kiertotalouden tiekartta on yksi tärkeimmistä työkaluista näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
24.11..2021 julkaistun Turun kiertotalouden tiekartan tehtävänä on myös edistää kiertotalouden markkinoita ja tehdä sitä kautta kiertotalouden ratkaisuista valtavirtaa.
”Tiekartan laatimisessa on ollut muka yli 200 ihmistä vuodesta 2019 lähtien. Kaupungilla on suuri vastuu kiertotalouden edistämisessä, mutta työtä ei tehdä yksin ja siksi kutsuimme mukaan myös alueen yrityksiä, asukkaita, oppilaitoksia, ruokapalveluyhtiöitä sekä järjestöjä laajalla rintamalla”, kertoo erityisasiantuntija Liisa Lahti Turun kaupungilta. ”Saimme tukea myös Oulun, Tampereen ja Lahden kaupungeilta, jotka ovat valmistelleet omia kiertotalouden tiekarttojaan.”
Kestävyyttä paikallisuutta hyödyntäen
Kiertotalouden tiekartan painopisteitä ovat energia, ruoka, vesi, liikkuminen ja rakentaminen. Nämä sektorit aiheuttavat merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. ”Tiekartassa esitetään 20 muutostavoitetta, joilla on merkittävä potentiaali vauhdittaa Turun alueen siirtymistä resurssiviisaaksi jo välitavoitteeseen 2029 mennessä.”
Lisäksi tunnistettiin kuusi tavoitteita läpileikkaavaa teemaa, kuten panostaminen kiertotalouden liiketoimintaan ja ekosysteemeihin, kaupunki kiertotalouden mahdollistajana sekä resurssiviisauden opetus kouluissa ja osaamisen vahvistaminen, jotka edistävät tavoitteiden saavuttamista ja kiertotaloutta merkittävästi.
”Tiekarttamme perustavana ajatuksena on, että kiertotaloutta ajatellaan entistä kokonaisvaltaisemmin ja seudullisemmin”, kertoo Lahti.
Ekotehokkuutta rakentamiseen, ruokaketjuun ja vesien hallintaan
”Rakentamisessa tavoitteena on, että olemassa olevien rakennusten korjaaminen sekä käyttämättömien tilojen hyödyntäminen ja muuntaminen uusiin käyttötarkoituksiin on ensisijaista uudisrakentamiseen nähden. Kaikkeen uusiorakentamiseen edellytetään elinkaariajattelua. Lisäksi meidän tulee määritellä esimerkkien kautta, mitä kiertotalous, esimerkkinä muuntojoustavuus, on konkreettisesti rakennuksissa, ja sitä kautta viedä kriteereitä suunnitteluun.”
Ruokaketjuun taas pyritään vaikuttamaan pellolta pöytään saakka. Ruuan hankintakriteereihin tulisi kehittää mekanismi, jolla maata ennallistava viljely ja ravinteiden kierrättäminen voidaan ottaa huomioon. Tavoitteena on, että näin voidaan parantaa maaperän hyvinvointia ja taata tuottajalle reilu korvaus. Ruuan sekä sen sivuvirtojen arvoa nostetaan panostammalla tuotekehitykseen ja paikalliseen jatkojalostamiseen yhteistyössä eri tuottajien ja jalostajien kesken.
”Vesiä tulee hallita alueellisesti, huomioiden maankäyttö ja niin että pelaamme luonnon kanssa yhteen. Panostamme hulevesien käsittelyssä luonnonmukaisiin ratkaisuihin kuten kosteikoihin ja viherrakenteisiin sekä uusiin ratkaisuihin kuten läpäiseviin pinnoitteisiin, jotka mahdollistavat hulevesien hyödyntämisen paikallisesti”, Lahti sanoo. ”Hule- ja harmaiden vesien paikallinen uudelleenkäyttö esimerkiksi kastelussa vähentää myös puhtaan veden tarvetta.”
Asukkaat ja yritykset mukaan
Turussa asukkaiden arki ja yritysten tarjoamat mahdollisuudet halutaan kytkeä yhteen. Yritykset voivat esimerkiksi saada asukkailta ideoita uusien kiertotalouden palvelujen tarpeesta ja asukkaat taas käyttävät uusia yritysten tarjoamia innovatiivisia palveluja.
Asukkaita on saatu mukaan myös niin sanottuun 1,5 asteen elämäntapahaasteeseen, joka tuo konkretian kautta esille sen, että jokainen voi arjen teoillaan vaikuttaa.
Vahva kestävyyden suunnannäyttäjä
Tiekarttatyötä ei ole tarvinnut aloittaa nollata, sillä Turun alueella tehdään jo tälläkin hetkellä paljon kiertotalouden eteen. Turun alueelta onkin tunnistettu 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on yrityksiä.
Turku Science Park ja Clean Turku tekevät hartiavoimin töitä alueen kiertotalouden edistämiseksi. ”Kiertotalous on mitä suurimmassa määrin prosessitekniikkaa ja teollisuutta – korkeaa osaamista vaativien innovaatioiden tekemistä. Jotta materiaalit saadaan kiertämään, tarvitaan pitkäjänteistä tekemistä ja huipputeknologiaa.”
”Vahvuutenamme ovat konkreettiset ja innovatiiviset ratkaisut, esimerkiksi edelläkävijyys tekstiilien kierrätyksessä. Meillä on hyvä yhteishenki, ja saamme aikaan yhdessä isoja kokonaisuuksia. Esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamo tuottaa kaukolämpöä alueen asukkaille ja biokaasua autoihin. Nämä investoinnit resurssiviisauteen tehtiin yhdessä 13 lähikunnan kanssa”, kertoo Lahti.
Kiertotalous haastaa uuden äärelle
”Kiertotalouden pääajatus on mielestäni se, että uudelleenajattelemme kunnianhimoisesti ja ennakkoluulottomasti tapaamme toimia. Tavoitteena on saada resurssien arvo säilymään korkeimmalla mahdollisella tavalla. Meillä on niin paljon osaamista, että pystymme rakentamaan uudelleen tuotanto- ja kulutusjärjestelmämme, mutta siihen tarvitaan mukaan kaikkia erilaisia toimijoita ja heidän osaamisensa”, Lahti muistuttaa.
Seuraavassa vaiheessa tiekartan muutostavoitteita toteutetaan käytännön toimenpiteiden kautta. Jo ehdotetut toimenpiteet ovat pohjana ilmasto- ja kiertotaloustekojen portfolioille, mutta koska tavoitteita voidaan saavuttaa monelle tavalla, mukaan etsitään lisää toimijoita ja tekoja jatkuvatoimisesti. Toteutuksessa ja toimien suunnittelussa kartoitetaan myös niiden sosiaalinen vaikutus kuten saavutettavuus, osallisuus, koulutus ja työllisyys.
Lue lisää Turun tiekartasta
Lisätietoa
- Niina Ruuska, Turun kaupunki, niina.ruuska@turku.fi
Edelläkävijäkunnat kiertotalouden sanansaattajina
Kymmenen Circwaste-hankkeen edelläkävijäkuntaa – Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa – ovat sitoutuneet viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin.
Vuonna 2019 julkaistiin kolmen Circwaste-edelläkävijäkunnan – Porvoo, Riihimäki ja Vantaa – tiekartat. Vuonna 2020 Ii, Jyväskylä ja Rovaniemi julkaisivat kiertotalouden tiekarttansa. Kuopion, Turun ja Lahden tiekartat julkaistaan vuosien 2021–2022 aikana.