Uutinen 10.12.2020 klo 14.52
© Pirjo Ferin
Helsingin kaupungin 6Aika-strategiaan kuuluvassa CircVol-hankkeessa kartoitettiin, minkälaisia biologisia virtoja, kuten teollisuuden biojätteitä, pääkaupunkiseudulla syntyy. Hanke toteuttaa myös Helsingin kaupungin tänä vuonna julkaiseman kierto- ja jakamistalouden tiekartan tavoitteita.
Alueellisen biomassakartoituksen tavoitteena oli löytää bio- ja kiertotalouden virtoja, joita yritykset voivat hyödyntää raaka-aineenaan esimerkiksi biokaasun tuotannossa tai viherrakentamisessa. Helsingin kaupungin CircVol-projektipäällikkö Heli Lehtinen sai idean ruotsalaishankkeesta, jossa Malmöön alueen materiaalivirroista ollaan luomassa digitaalista karttapalvelua.
”Tavoitteenamme oli alun perin toteuttaa kertaluontoinen kartoituskokeilu Norrbergetin yritysalueen tarpeisiin”, Lehtinen sanoo. Yritysalue viivästyi, mutta paikallinen rajaus tehosti kartoituksen toteutusta. ”Tietojen saaminen vaikeutuu heti, kun mennään maakuntarajojen yli.”
Taustatiedot biomassojen synty- ja käsittelypaikoista perustuvat Luonnonvarakeskuksen Biomassa-Atlakseen ja YLVA-tietokantaan. Tietoja tarkennettiin paikallisella tasolla. ”Saimme tärkeää tietoa esimerkiksi ympäristöluvista lähikuntien ympäristötarkastajilta”, kertoo Helsingin kaupungin projektiassistentti Jenna Inkinen. Apua pienempien yritysten jätetietojen keruuseen ja analysointiin löytyi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tilastoasiantuntijoilta.
Tulokset murtavat ennakkokäsityksiä
Kartoitetulla alueella syntyy hankkeen tiedonkeruun perusteella vuoden sisällä yli 460 000 tonnia erilaisia biomassoja. Jätevesilietteitä oli 67 000 tonnia ja metsäsivuvirtoja 58 000 tonnia. Pienempiä määriä syntyi myös esimerkiksi kotitalouksien bio- ja puutarhajätteitä sekä eläinten lantaa.
”Suurin biovirta olivat puupohjaiset massat, joita syntyi noin 155 780 tonnia”, Lehtinen kertoo. Tulos murtaakin ennakkokäsityksiä siitä, minkälaisia biomassoja pääkaupunkiseudulla uskotaan syntyvän eniten. ”Puupohjaisista massoista suurin osa on ihan rakennuspuuta, joka päätyy polttoon.”
Hankkeessa yllätyttiin myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen pienestä määrästä. ”Kartoitus perustuu niin suuriin toimijoihin, että jokaisella on ympäristölupa, ja silti elintarviketeollisuuden jätemäärät ovat suhteellisen pieniä. Toisin sanoen toiminta on resurssitehokasta.”
Biomassojen jakauma pääkaupunkiseudulla. © CircVol-hanke
Karttapalvelu havainnollistaa biovirtojen liikettä
Kartoituksen tuloksista on julkaistu raportti, ja lisäksi tulokset ovat nähtävillä digitaalisella Story Map -karttasovelluksella. Paikkatietoaineisto havainnollistaa, missä päin pääkaupunkiseutua erilaisia biomassoja syntyy, minkälaisia määriä ja missä niitä vastaanotetaan.
”Karttasovellus on luotu hankkeessa konsulttina toimineen Ramboll Oy:n visuaalisella työkalulla, jota on tähän asti käytetty YVA-selostuksissa”, Lehtinen kertoo. ”Mietimme yhdessä, miten biovirtoja voitaisiin mallintaa, ja huomioimme myös tietosuoja-asiat. Siksi maatilojen paikkatiedot on jätetty pois ja kartalla näkyvät vain pellot.”
Palvelu on otettu innolla vastaan. ”Käyttäjäpalautteen mukaan visualisointi on todella onnistunut”, Inkinen sanoo. ”Järjestelmän tarjoamat tiedot on helppo omaksua, ja kartta auttaa ymmärtämään eri toimijoiden dynamiikkaa.”
Lähtötietoaineistoa kiertotalousyrityksille
Helsingin kaupunki kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen tiedon tuottamisen ja jakamisen. Biomassakartoitus toimiikin lähtölaukauksena jatkotutkimuksille, joita yritykset voivat toteuttaa muun muassa erilaisten biovirtojen markkinoista ja liiketoimintapotentiaalista.
”Kartoitustieto mahdollistaa paljon, ja seuraavaksi biovirroille voidaan lähteä laskemaan taloudellista arvoa raaka-aineena”, Lehtinen sanoo. Pallo heitetään yrityksille. ”Biovirrat luovat pohjaa monenlaiselle kiertotalousliiketoiminnalle.”
Lisää aiheesta