Uutinen 19.11.2020 klo 13.07
© Kai Widell
Lounais-Suomessa kartoitettiin proteiinikasvien viljelyn nykytilaa sekä tuotantopotentiaalin kasvun ja jalostuksen mahdollisuuksia tuotannon arvoketjussa. Selvitys piti sisällään sekä ruokakasviproteiinituotannon että rehuvalkuaistuotannon Lounais-Suomen alueella.
Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia ja Satakunnan pinta-alasta 20 prosenttia on peltoa. 13 prosentilla viljellystä alasta kasvaa muita viljelykasveja kuin viljaa tai nurmea. Näihin muihin viljelykasveihin lukeutuvat selvityksessä tarkastellut proteiinikasvit. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 prosenttia Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja.
Ilmasto ja maaperä soveltuvat hyvin proteiinikasveille
Selvityksen mukaan alueellista potentiaalia löytyy merkittävästi. Ilmasto-olosuhteiden näkökulmasta Varsinais-Suomi on otollisinta aluetta Suomessa erilaisten proteiinikasvien viljelyyn. Vaikka Satakunnan ilmasto-olot ovat hiukan viileämmät kuin Varsinais-Suomessa, alueelta löytyy kuitenkin hyvin proteiinikasveille soveltuvia karkeita kivennäismaita. Molemmilta alueilta löytyy myös merkittävissä määrin savimaita, jotka ovat otollisia kasvualueita härkäpavuille ja rypsille. Myös öljypellava ja rapsi ovat viljeltävissä savimaalla.
Lounais-Suomen savimaiden soveltuvuutta voidaan merkittävästi lisätä myös erilaisilla viljelytekniikoilla. Maaperän multavuuden parantaminen luo kysyntää maanparanteille ja mahdollistaa esimerkiksi kytkeytymisen biokaasuntuotannon arvoketjuun. Biokaasutuotannon mädätteestä saatavaa eloperäistä ainesta voidaan hyödyntää esimerkiksi kohdepelloilla maanparanteena.
Alan yritykset ja tuotantoskenaariot esille
Selvityksessä kartoitettiin myös alueella toimivien rehuaineita ja rehusekoituksia valmistavien yritysten sekä elintarviketoimijoiden määriä. Nämä toimijat voidaan nähdä potentiaalisina alueellisina kasviproteiinin jatkojalostajina.
Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi kolmea eri skenaariota proteiinikasvien tuotantoon. Yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. Kaikilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa, mutta ideaalitilanteessa saavutetaan näiden skenaarioiden yhdistelmä. Selvitys kokoaa yhteen eri tehostamispainotuksiin keskittyvien skenaarioiden aluetaloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset.
”Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi. Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Aihe on ilahduttavan ajankohtainen myös valtakunnallisesti: MMM, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT ilmoittivat viime viikolla käynnistävänsä proteiiniklusterin vahvistamaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. Alueellisen aktiivisuuden lisäksi on erinomaista saada vetoapua teemalle myös kansallisesti”, kertoo projektiasiantuntija Anni Lahtela Valonialta.
Proteiinikasvien viljely- ja jalostusmahdollisuudet Lounais-Suomessa -webinaari
Selvitystyön tuloksia ja havaintoja avataan 4.12.2020 järjestettävässä Proteiinikasvien viljely- ja jalostusmahdollisuudet Lounais-Suomessa -webinaarissa. Tervetuloa kuulolle!
Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen 3.12.2020 mennessä.
Lisätietoa