Kiertotaloutta edistävän Circwaste-hankkeen edelläkävijäkunnat Ii, Jyväskylä ja Rovaniemi ovat julkaisseet kiertotalouden tiekartat, jotka ohjaavat kuntien resurssiviisautta edistävää työtä tulevina vuosina. Tiekarttatyössä keskeistä on paikallisten vahvuuksien, erityispiirteiden ja haasteiden tunnistaminen sekä alueen asukkaiden aktivoiminen.
Kiertotalouden tiekartoissa määritellään kunnan kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kunnat panostavat muun muassa rakentamisen resurssitehokkuuteen, jätehuollon neuvontaan sekä ruokahävikin vähentämiseen. Parhaimmillaan työ luo kunnalle uusia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa sekä lisää kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia esimerkiksi jakamistalouden mahdollisuuksien lisääntyessä.
Iin polku kiertotalouteen on jätteetön
© Pixabay
Iin kunnan kiertotalouden tiekartan painopisteitä ovat jätehuolto, materiaalien uudelleenkäyttö sekä jakamistalous. Tavoitteena on nostaa kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jätteettömyys ja kestävä kulutus onkin tämän vuoksi otettu kiertotalouden tiekartan teemoiksi. Konkreettisia esimerkkejä toimenpiteistä Iistä löytyy useita.
Keväällä Iin kunnassa avataan kunnan henkilöstölle kalusteiden kierrättämiseen verkkopalvelu, jolla tavoitellaan sekä taloudellisia että ekologisia säästöjä. Käyttämättömät toimistokalusteet vievät paljon varastotilaa ja saattavat kasvattaa kiinteistöjen paloturvallisuusriskiä. Ongelma on ratkaistu perustamalla vapaille kalusteille keskusvarasto, jonka toiminnasta vastaa kunnan työllistämispalvelut. Lisäksi Iin hankintaohjetta päivitetään niin, että yksiköt katsovat verkkopalvelusta tarjonnan ennen kuin uutta laitetaan tilaukseen. ”Tulevaisuudessa kierrätyssivustolle voidaan ottaa mukaan esimerkiksi lainatavaroita ja miksei jopa avata näkymä kuntalaisten hyödynnettäväksi”, sanoo viestintä- ja markkinointipäällikkö Anna Saksio Iin Micropolis Oy:stä.
Hedelmä- ja vihanneshävikkiä vähennetään Oululaisen CircMeal Oy:n kanssa, joka valmistaa kaupoilta saamansa hevihävikin välipalapirtelöiksi, joita tarjotaan Iin Haminan koulussa noin 600 koululaiselle lounaan lisänä. Iin ateriapalvelut tavoittelevat yhteistyöllä biojätemaksujen ja -määrien sekä hävikin pienenemistä, budjetoinnin tarkkuuden paranemista ja logistiikkakustannusten säästöä. ”Kokeilusta saatujen hyvien tulosten perusteella toimintaa aiotaan laajentaa ateriapalveluissa myös kunnan hoito- ja hoivapalvelujen asiakkaille”, Saksio kertoo.
Jyväskylässä panostetaan älyteknologiaan
© Unsplash
Jyväskylän kaupunki on nostanut resurssien viisaan käytön yhdeksi strategiansa kärjeksi ja integroinut sen osaksi kokonaisjohtamista. Työtä viitoittamaan on laadittu yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa resurssiviisausohjelma, jossa määritellään askelmerkit siihen, kuinka tavoitteita lähestytään. Resurssiviisas Jyväskylä 2040 kattaa resurssiviisauteen liittyvät keskeiset ohjelmat, tiekartat ja sitoumukset. Ohjelman avulla myös järkeistetään toimintaa, koordinoidaan resurssiviisaustyötä sekä yksinkertaistetaan seurantaa ja raportointia. Ohjelma on jaettu seitsemään eri teemaan, ja jokaiselle on oma visionsa sekä tavoitteet toimenpiteineen. Teemat ovat:
- energia,
- liikkuminen ja yhdyskuntarakenne,
- kulutus ja materiaalikierrot,
- ruuantuotanto ja kulutus,
- luonnonvedet ja vedenkäyttö,
- luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö sekä
- järkevä jyväskyläläinen.
”Valtuusto on hyväksynyt tavoitetasolla ohjelmamme; toimenpidetasolle on operatiivista toimintaa ohjaamaan nostettu tekoja, joista useat vaativat vielä erilliset päätöksentekoprosessinsa. Tiekarttamme vahvuus on sen monipuolisuus ja moniulotteisuus; se kattaa käytännössä kaiken kuntaorganisaation tekemisen”, sanoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville Jyväskylän kaupungilta.
Jyväskylässä tullaan hyödyntämään paljon älyteknologiaa resurssitehokkuuden parantamiseksi. Tiekartalla on useita hankkeita, joissa kehitetään digitaalisia palveluita, kuten tietomallinnuksen hyödyntäminen maamassojen hallinnassa sekä älykkäiden sähkö-, lämpö- ja vesiratkaisujen kehittäminen kaupungin alueella.
Tavoitteena on, että älykkäät liikkumisen palvelut mahdollistavat sujuvat matkaketjut kuntalaisille. Ratkaisuja tähän haetaan hyödyntämällä avointa dataa ja lisäämällä joukkoliikenteen mobiilipalveluita. Lisäksi Jyväskylässä edistetään digitaalisuutta opetuksessa ja muussa toiminnassa, otetaan käyttöön liikkumisen tarvetta vähentäviä uusia etä- ja digipalveluita ja ylipäätään varmistetaan, että digitaalisille palveluille on erinomaiset tietoliikenneyhteydet ja hyvä matkapuhelinverkon kuuluvuus.
Älykkäiden ratkaisujen lisäksi Melville nostaa onnistumisiksi alueellisen biokaasuekosysteemin syntymisen sekä pienen hukkalounaskokeilun, josta sai alkunsa lumipalloefekti hävikkiruuan hyödyntämiseksi niin julkisissa kuin yksityisissäkin suurkeittiöissä. ”Seuraavaksi alkaa systemaattinen tiekartan toimenpiteiden toteutus ja niiden vaikuttavuuden seuranta”, Melville jatkaa.
Rovaniemi arktisen kiertotalouden edelläkävijäksi
© Pixabay
Rovaniemen tiekartan viisi painopistealuetta ovat: kestävä ruokajärjestelmä ja ravinnekierto, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. ”Olemme luoneet selkeät käytännönläheiset tavoitteet, joihin on helppo tukeutua ja joiden varaan voidaan tulevaisuuden kehitys rakentaa. Osan näistä tavoitteista mikä tahansa kunta voi ottaa omakseen, siten ettei tarvitse olla edes kovin perehtynyt kiertotalouteen”, ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi Rovaniemen kaupungilta sanoo.
Rovaniemellä tiekarttatyössä huomioidaan alueelliset erityispiirteet pohjoisena matkailukaupunkina. Tavoitteena on esimerkiksi lumen hyötykäytön lisääminen innovatiivisesti alueen omaleimaisuuden luomiseksi. Rovaniemi pyrkii myös edelläkävijäksi lumen lähihallintaratkaisuissa. Liikenteen vähäpäästöisiä ratkaisuja edistetään muun muassa talvipyöräilyä tukevalla pyöräteiden varhaisella aurauksella sisällyttämällä tämä urakkasopimuksiin.
Arktinen ruokakulttuuri ja profiloituminen matkailun näyteikkunana ovat Rovaniemen vahvuuksia. Tiekartan yhtenä tavoitteena on, että rovaniemeläiset ovat ylpeitä paikallisesta ruokakulttuurista ja paikallinen ruoka on yksi sen matkailuvalteista. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä lähiruoan sekä särjen ja hauen arvostusta. Arktisen ruokakulttuurin tunnettavuutta lisätään yhteistyössä matkailupalveluiden tarjoajien kanssa sekä konseptoidaan yhdistettyjä luonto- ja ruokaelämysmatkoja.
Rovaniemellä koetaan, että tiekarttatyö on saanut erittäin laajasti hyväksyntää ja siihen on suhtauduttu myönteisesti koko organisaatiossa. ”Nyt kun kaupunginhallitus on tiekartan hyväksynyt, niin seuraava vaihe on ohjausryhmän perustaminen ja tiekartan jalkauttaminen käytännön teoiksi. Tiekartta myös täydentyy vuosittain toteutuneiden asioiden ja uusien tavoitteiden myötä”, Lehtoniemi jatkaa.
Synergiaetuja Circwaste-edelläkävijäkuntien tiekarttatyöhön
Kymmenen Circwaste-hankkeen edelläkävijäkuntaa - Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa – ovat sitoutuneet viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 % yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.
”Näissä tiekartoissa painopisteet ovat hyvin valittuja ja ne ovat kiertotalouden vahvinta ydintä. On myös tärkeää, että eri toimenpiteitä on vastuutettu eri toimijoille, jotta konkreettisia tuloksia syntyy”, sanoo tutkija Hanna Eskelinen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Tiekartoissa ilahduttaa erityisesti niihin kirjatut vaikuttavuutta mittaavat indikaattorit, esimerkiksi euromääräiset kirjaukset saavutetuista säästöistä sekä materiaalien hyödyntämisasteista. Mittaaminen on keskeistä, jotta muutosta voidaan seurata ja siten myös johtaa”, Eskelinen jatkaa.
Edelläkävijäkuntien tiekartoissa on hyödynnetty osittain Sitran valtakunnallisen tiekartan painopisteitä ja ne toteuttavat valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU). Kuntien tiekarttatyössä on pyritty löytämään synergiaetuja kunnissa jo toiminnassa olevista kiertotaloutta ja resurssiviisautta edistävistä hankkeista, kuten FISU (Finnish Sustainable Communities), HINKU (hiilineutraalien kuntien verkosto) ja CANEMURE (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia).
Aiemmin vuonna 2019 julkaistiin kolmen Circwaste-edelläkävijäkunnan - Porvoo, Riihimäki ja Vantaa - tiekartat. Kuopiossa, Lahdessa ja Turussa työ on käynnissä ja tiekartat julkaistaan vuosien 2020–2021 aikana.
Tutustu edelläkävijäkuntien tiekarttoihin.
Lisätietoa
- Viestintä- ja markkinointipäällikkö Anna Saksio, Micropolis Oy, Iin kunta, puh. 040 5353 362, anna.saksio@micropolis.fi
- Energia-asiantuntija Kari Manninen, Iilaakso Oy, kari.manninen@iilaakso.fi
- Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 1593, pirkko.melville@jyvaskyla.fi
- Ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi, Rovaniemen kaupunki, puh. 0400 295 595, erkki.lehtoniemi@rovaniemi.fi
- Tutkija Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 592, hanna.eskelinen@ymparisto.fi
- Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 605, hanna.salmenpera@ymparisto.fi